TunnustustenLuola.fi

Olen nyt jo noin kaksi vuotta uskotellut matikan opettajalleni että olen anorektikko. Pääsen paljon helpommalla tunneilla.

Ensimmäinen tunnustukseni

Heti alkuun voisin ilmoittaa olevani 14 vuotias poika. Mulla menee koulu alamäkeen tiettyjä osa-alueita lukuunottamatta. Mä en juo, en polta, en tappele, enkä edes kiroile kuin satunnaisesti. Olen suhteisen hyväkuntoinen ja muuta.

Ongelma vain on siinä että olen koneella noin 5 tuntia päivässä. Jokainen minut tunteva henkilö luulee mua laiskaksi koneriippuvaiseksi no-liferiksi, muunmuassa vanhempani.
Todellisuudessa netistä katselen mahdollisia lukioita, luen ylimääräistä tietoa oppiaineisiin ja kyselen neuvoa vanhemmilta ihmisiltä esimerkiksi fysiikan laskukaavoissa. Silti mun koulu on alamäessä.

Mistä tämä kaikki johtuu? Mä olen koulukiusattu! Meidän koulun opettajat ovat täysin sokeita asiansuhteen, mua esimerkiksi todella ärsyttää se iltalehden "en kiusaa"-kampanja - ne ei tee oikeasti mitään muuta kuin hankkii lukijoita! Lisäksi mun koulukiusaajilla on yhdeksikön keskiarvo, niillä on asiat kunnossa ja muuta!

Lukioita olen katsellutkin vain muista kaupungeista, muutan pois kotoa ennen kun täytän 18, koska mä en viihdy täällä. Mä tiedän että saisin 16 vuotiaana helposti järkättyä jonkin sortin töitä joilla maksaa vuokra, en mä tarvitse mun biologisia vanhempiani.

Sitten nämä jutut jotka olen netistä oppinut, esimerkiksi mun kouluni matematiikassa olen helposti samalla tasolla kuin lukion 3 kurssilaiset koulustani!

Toivon saavani palautetta!

Aion lääkäriksi. Tänä vuonna panostin tosissani ja jäin kokonaan pois töistä, puoli vuotta aiemmin, lukeakseni kokeisiin. Olen lukenut ja oppinut. Olen aivan p-a, mutta mitä sitten jos sillä pääsen sisään. Kaikki tietävät mihin haen ja kuinka tosissani ja kaikki kannustavat minua. Mennessäni täyttämään hakukaavakkeen, valahdin valkoiseksi; haku oli loppunut edellisenä päivänä! Tätä kerron joskus lapsilleni, mutta nyt tuntuu vain sekoitus kauhusta, noloudesta ja häpeästä!

Oksensin eilen koulun hissii krapulan takia. Hississä on kameravalvonta. Mikä hauskinta ne kuulutti koulussa et ilkivallan tekijän pitää ilmottautuu rehtorille 2 aikaa tai muute tulee ikäviä seurauksia tekijälle jos niiden pitää tulla hakemaan tekijä luokasta. Eipä kuulunu mitää ja krapulaki meni ohi.

Olen täysin väärässä koulussa.. Harmittaa
Lukiolainen m18

teeskentelin tänään ensimmäistä kertaa kipeää ja jäin pois koulusta. jäin kotiin koska en tehnyt eilen läksyjä ja on huomenna koekin. uskottelin itselleni olevani ahkera ja lukevani kokeisiin ja tekeväni läksyni. enpä tehnytkään. yritin, mutta huonolla tuloksella. tuntui kuin silmillä ja aivoilla olisi ollut näkymätön kalvo joka olisi estänyt luetun ymmärtämisen.

eivät vanhemmat edes kysele. tuntuu siltä kuin he eivät piittaisi. "olet niin ahkera", "olet lahjakas". ja paskat olen. tuurilla minä ylä-asteen läpäisin, vaikkakin koulun korkeimmilla arvosanoilla.

viime lukukausi meni paskaksi. niin siinä käy kun ei lue läksyjään. lupasin itselleni olevani ahkerampi.

hah.


juuri nyt en vain jaksaisi. itkettää. elämä on epätodellista.
aivoni ovat ksälomalla.

ryven itsesäälissä.

häpeän itseäni.
olen niin pelkuri ja laiska. miksi?

Kaverini pisti nettiin hauskan pilan eräästä koulumme opettajasta. Näytin tämän pilan ko. opettajalle koska luulin että hän osasi ottaa sen huumorilla. Toisin kävi. Kaverini sai kauheat valitukset. Nyt kärsin todella huonosta omastatunnosta, toivottavasti tämä tunnustus helpottaa.

Olen lukiolainen ja haluan Diplomi-insinööriksi

Opiskelen vartijaksi. Hävettää moinen.

pidin uskonnon koetta itselläni 3 viikkoa enkä antanut kirjottaa iskän tai äiskän siihen mitään koska en kertonut siitä. Opettelin äidin käsialan ja kirjoitin sen kokeeseen. olen huono oppilas.

ok, lähdin kouluun opiskelemaan naisvaltaista alaa, koska tiesin että koulussa opiskelee pirusti naisia. Noh, kohta minulla on valmistuminen edessä, eikä paskaakaan kiinnosta koko ala,kaikki kaverit ja sukulaiset olettaa että olen ihan onnesta soikeana alkamassa tekemään näitä hommia. Naisopiskelijakollegoita olen jahdannut minkä kerennyt ja tiedän että jatkan sitä sitten työpaikassani.
Minua tympii tulevat kollegat, koska tiedän että suurin osa heistä on vanhoja akkoja, joiden alapää on hiivasientä täynnä. En jaksa olla hymyilevä ja aurinkoinen kuten ihmiset olettaa että minun pitäisi olla. Minun puolesta he voivat suksia vittuun.
Oikeastaan kaikki ihmiset voi suksia vittuun, ja he saisivat antaa minun elää omaa elämääni.
Jo helpotti!

Pomoni kertoi etten ole tarpeeksi ahkera työntekijä. Mielestäni olen tehnyt työni tunnollisesti mutten ole kuitenkaan työskennellyt niska limassa. Minulla tuntuu olevan viikko aikaa osoittaa olevani todella ahkera tai muutoin saan potkut.

Pidän työpaikastani enkä halua lähteä sieltä. Koitan ahkeroida kuluvan viikon jotten joudu pihalle.

Olen tämän kevään abi, varmaan lakinkin saan. En kuitenkaan lukenut oikeastaan lainkaan. Väitin kaikille että luin. Saan huonot arvosanat ja alisuoriudun. Ja yritän keksiä kamalasti syitä siihen. En halua/aio myöntää kenellekään, etten lukenut. Se olisi liian noloa. Sanon, että koetilanteessa pääni oli tabula rasa, vaikka luin kamalasti. Pääsykokeisiin valmistautuminenkin on todella heikoissa kantimissa. Kaiken lisäksi minulla on suuret odotukset itsestäni ja paljon tavoitteita. Olen laiska ja epäonnistunut ihminen.

Lisäksi valehtelen paljon, tosin onneksi vain valkoisia valheita. Puhun mielelläni itsestäni. Kaverini eivät kiinnosta minua.

Tulipa tosi kiva olo. Entistä paskempi siis.

Olen töissä eräässä suomalaisessa valaisin yrityksessä.
Kaikki pitää tätä lafkaa niin kotimaisena kun voi olla.
Tosiasiassa kaikki krääsä tulee kiinasta.Kuten se Tietty
termospullo.
Että se suomalainen laatu. Pyh!

Olen töissä keskisuuressa säätiössä "mikrotukena", tosin työnkuvaan kuuluu myös atk asiantuntijan hommat.
Palkkaus on nälkärajalla, ja muutenkin viikossa tulee ylitöinä vähintään +5h. Samalla pitäisi yrittää vääntää
oppisopimusta datanomiksi, kiinnostavaa... Sosiaali elämä menee vähän / enemmänkin perseelleen, koska vapaa
aikaa jää vain nukkumiseen. Saas nähä millon irtisanomis lappu tipahtaa chieffin pöydälle..

Meillä töissä (6 hengen tiimi) kiellettiin tupakointi kolmisin eilen, koska liian moni on silloin poissa linjoilta. Tänään kuitenkin minä ja kaksi työkaveriani oltiin tupakalla samaan aikaan, ja porukkaa oli jonossa. Rikoimme siis sääntöjä. Tämän halusin tunnustaa.

Olen viettänyt kokonaisen työpäivän tekemättä juuri mitään hyödyllistä lukien tätä nettisivustoa. Nyt kolkuttaa omatunto, mutta onpahan luettu kaikenmaailman tarinoita!

Tunnustan, että minulla vituttaa saatanasti, koska joululoma päättyy. Ihana 2,5 viikon loma on ohi ja taas joutuu raatamaan hemmetisti pitääkseen keskiarvon korkealla.

mua ottaa päähän olla työkkäri "get a trendy life" kursseilla, jossa tuputetaan vaan työntärkeydestä painukaa helvettiin mun elämästä saakelin virpojat!!!
mä en tee vi**u mitään ilman et saan 5000€ käteen kuussa.

Koulussa minulle vittuillaan välillä, mutta naurahdan aina vastaukseksi. Tätä on jatkunut jo noin 3 vuotta. Nostelen 17kg puntteja päivittäin, eli lihaskuntoni ja -massani on suurehko. Pelkään, että joku päivä en vastaa vittuiluun naurahduksella, vaan nyrkillä. 1-luokalla eräs henkilö aukoi päätänsä, ja kun olin aikani häntä pyytänyt lopettamaan, päässäni naksahti. Otin poikaa hiuksista kiinni ja iskin pään seinään. Sen jälkeen nostin pelkän raivon voimalla hänet ilmaan (hän oli huomattavasti painavampi) ja heitin päin vessan ovea, jonka jälkeen potkaisin häntä päähän. Pääsin pälkähästä, koska opettaja oli nähnyt pojan vittuilut, ovea päin heittoa edellyttävää nostoa ei nähty, joten se meni liukastumisen piikkiin. Potku taas tuli koska "Yritin juosten mennä katsomaan, mitä pojalle oli käynyt". Eipä vittuillut poika enää.


^^Kommentoikaa hyvät ihmiset. Mitä pitäisi tehdä tämän vittuilun suhteen?

Poika 16v.