TunnustustenLuola.fi

Olin eilen kaupassa. Jonossa ennen minua oli kaksi keski-ikäistä naista ja ehkä 11-vuotias poika. Pojalta tippui kahden euron kolikko, jota naiset alkoivat etsiä, konttasivat yhden hyllyn vieressä. Minä en tehnyt mitään vaikka tiesin minne raha oli kierinyt, eikä se tosiaankaan ollut lähelläkään sitä, missä ne naiset kyykkivät. (N20)

"Menetin neitsyyteni" terveydenhoitajalle, joka otti minulta papa-koetta. Kuvittelin, ettei kyseinen operaatio ole kummoisempi tapaus joten en maininnut terkkarille olevani neitsyt... Kun terkkis yritti tunkea spekulaa sisälleni, tunsin hirvittävää, sanoinkuvaamatonta kipua ja huusin ja kiemurtelin tuskissani! Alapää vuosi verta varmaan vielä viikon tuon tapauksen jälkeen. Ajatus siitä ahdistaa vieläkin!
Toisaalta varsinainen ensimmäinen panokokemus ei sattunut lainkaan, eikä vertakaan tullut. Joten ehkä olikin parempi puhkaisututtaa immenkalvonsa terkkarilla eikä jollain onnettomalla pojanklopilla, joka olisi saanut elinikäiset traumat siitä kuinka kivulias ja verinen ensimmäinen kerta minulle todellisuudessa oli :)

Olen alusasufetisistinen mies ja pihistin tuntemaltani naiselta rintaliivit ja pikkuhousut.

Vaimoni löysi alusasut ja tunnisti, että ne kuuluvat hänen ystävälleen. Hän pakotti minut palauttamaan asut.

Äsken olin yksin naisen asunnossa, runkkasin hänen pöksyihinsä ja laukesin hänen jogurttinsa sekaan. Kun nainen tuli takaisin, katselin kun hän söi jogurttia, jossa oli spermaani. Kiihotuin.

Mieheni vihaa ja inhoaa minua koska olen työtön. Asun pienellä paikkakunnalla ja työn löytäminen on vaikeaa.
Mies piikittelee, solvaa ja vähättelee 24/7 ja usein kun hänellä ahdistus käy ylivoimaiseksi pitää hereillä yöt. Aamuyöstä yleensä aloittaa loputtoman valituksen ja itsesäälissä piehtaroinnin. Tuntikausia puhetta ,mutta niin ettei kukaan muu kuule, pää-asia on että pysyn hereillä eikä ole todistajia sen sadismille. En sano mitään yleensä. Ei ole mitään sanottavaa. Olen työtön , enkä sille mitään voi tehdä, ainakaan keskellä yötä.
Olen ihan loppu, en tiedä mitä tekisin. En jaksa yhtään sekuntia enää.
Haluaisin vain pois. En tiedä minne menisin.
Mitä jos mä menetän järjeni ja tapan sen?
Kuka vois auttaa??
Olen kuitenkin ihan tavallinen, täyspäinen nainen...en halua riitaa, haluan vaan elää rauhassa, olla oma itseni ja selvittää omat pulmani.

Minua inhottaa jos joku kaverini tulee ilman sukkia sänkyyni.

Vihaan vaimoani. Miltei kaikkea hänessä. Sanon hänelle ettei se haittaa vaikka olisi ylipainoinen. Todellisuudessa en halua nähdä häntä alasti koska näky saa minut voimaan pahoin. Vilkuilen itse koko ajan muita naisia ja varsinkin heidän rintojaan. Kaupassa tuijotan jos joku nainen kumartuu ja näen paidan sisään. Runkkaan joka päivä, joskus useasti päivässä. Teen niin miltei missä vaan. Olen pornoaddikti ja piilotan koneelleni useita gigoja pornoa. DvD:t olen piilottanut kotiin.
Unelmoin koko ajan huorissa käymisestä ja se saa minut kiihottumaan joka kerta. Toteutan haaveeni ennen lakimuutosta.
Olen pettänyt vaimoani entisen tyttöystäväni kanssa pariin otteeseen ja haluaisin vain lisää. Näen unia jossa panen häntä takaapäin suihkussa.
Muille ihmisille esitän konservatiiviä ja paheksun pornoa ja sen katselijoita. Samalla saatan haaveilla lateksiasuisesta isorintaisesta huorasta.
Kännissä yritän viehättää mahdollisimman monia naisia ja flirttaan häpeämättömästi. Samalla ajatuksissani olen jo panemassa heitä seinää vasten, raivokkaasti, naisen huutaessa riemusta.
Juu, tiedän, mitä tämä kertookaan minusta.
Taidan lähteä runkkaamaan vaikka kävin vasta tunti sitten viimeksi.

-turre-

Juotimme siskon kanssa pienimmälle siskolle tiskifairyä limpparina.Valehtelimme että siinä on vihreää muumilimpparia.Sisko otti ison kulauksen ja kun tajusi mitä oli juonut niin rupesi itkemään.
Kadun tekoani vaikka olin itse silloin varmaan jotain 11-12 vuotta.

N23

Ex-poikaystäväni halusi aina anaaliseksiä ja minua ajatus ei oikein koskaan kiinnostanut.Annoin kuitenkin.Sitten sain päähäni,että jos eksäni saa vetää minua analiin niin saan minäkin häntä.Samat pelisäännöt.Sanoin hänelle että haluan työtää hänelle sormen sinne ja pitkän suostuttelu jälkeen sain toteuttaa asia.Eksäni rupesi makaamaan pylly paljaana sohvalle ja minä hajareisin hänen päälle ja sitten kun tuli hetki että piti lunastaa lupaus niin rupesi kuvottamaan ajatus että laittaisin sormen kakkaan,jotenka näin eksäni kännykän pöydällä ja työnsin kännykän antennin(ulkoinen antenni) hänelle analiin.Eksäni vinkui kun pieni sika.Kurottauduin hiemen eteenpäin ja näytin käteni ja sanoin tadaaa...

Eksäni ei puhunut minlle vähään aikaan.

En kadu asiaa,päin vastoin.Kerron asian kaikille jotka tunsivat eksäni,oli hän sen verran kotiansa päin vetävä ihminen.

N 23

Mietin häideni perumista koska minulle on kehittynyt salasuhde jo naimisissa olevaan työkaveriini. Ihastuminen on molemminpuolista. Harmittaa vietävästi kun ei useammin pääse viettämään aikaa tämän ihastuksen kanssa, vaikka tiedänkin sen olevan väärin kotona odottavia puolisoitamme kohtaan. Siltikään hänen kanssaan oleminen ei tunnu väärältä.

Toivon, että minulla olisi syöpä. En siksi, että saisin muut ihmiset säälimään itseäni, koska en aikoisi kertoa siitä kenellekkään! Jos tietäisin kuolevani siihen, tekisin kaikkea mitä olen aina halunnut tehdä...laista viis. Syöpä olisi syy minkä varjolla voisin tehdä ihan mitä vaan...

Olen lipsuttanut 3 tyttöä sormieni välistä puolessa vuodessa. Olen ujo neitsyt.

Olen 19v. poika, en ole vielä päässyt seurustelusuhteeseen (yritystä tosin on ollut, kerran oikein kunnolla) ja olen vielä neitsyt. Ulkoisesti olen ihan normaalin näköinen ja hyvässä kunnossa, mutta silti varsin mitäänsanomaton. Minulla on kaikki edellytykset parisuhteeseen, mutta olen vain niin käsittämättömän ujo ja ehkä pelokaskin, etten suostu paljastamaan tunteitani sitten mistään hinnasta. En pysty hermostuksissani tuomaan aitoa itseäni esille kun tarve olisi, en vihaa itseäni, en vain osaa ilmaista itseäni ja tuoda itseäni esille. Olen lukuisia kertoja jutellut asiasta ystävieni kanssa, heidän vakuuttelunsa ja rohkaisunsa ovat todella tärkeitä minulle, mutta tuntuu olevan niin, ettei ole mitään niin suurta voimaa olemassa, joka saisi minut ottamaan sen kaikkein tärkeimmän askeleen eteenpäin. Tiedän, että siitä eteenpäin asiat kulkisivat jokseenkin omalla painollaan. Kaikki tämä masentaa minua suunnattomasti ja aiheuttaa voimakasta häpeää. Lähes kaikki ystäväni tulevat tyttöjen kanssa toimeen vähintäänkin loistavasti, useimmat seurustelevat. Arkielämässä pärjään ihan hyvin tyttöjen seurassa, mutta kun pitäisi saada "se" vaihde päälle... noh, minulla ei ole koko vaihdelaattikkoa...

Olen ihan älyttömän mustasukkainen tyttöystävästäni, vaikka minulla ei oikestaan taida edes olla mitään syytä siihen. Tulen mustasukkaiseksi kaikesta ihan turhasta kuten jos tyttöystäväni puhuu puhelimessa toisen pojan kanssa.

Olen tainnut kyynistyä aika pahasti lukiessani tätä sivustoa. Kiitokset vaan teille kaikille.

Vihaan uusnatseja ja kaikkia kiihkoisänmaallisia.
Opiskelu ei jaksa kiinnostaa.

Poltan puoliksi salaa tyttöystävältäni.

Olen pitkän aikaa suunnitellut kouluni räjäyttämistä, kun kaikki ihmiset ovat sisällä.
Olen suunnitellut itsemurhaa monesti, eri tavalla, eri paikassa jne.
Olen aivan mielettömästi ihastunut yhteen naisen alkuun ja näenkin häntä joka päivä, mutta kiitos isoveljeni, yksikään nainen ei voi pitää minusta tällä paikkakunnalla.
Aina kun näen tämän tytön, tuntuu kuin joku iskisi puukon sydämmen läpi.
Vihaan lähes kaikkia, varsinkin "Wannabe" pahiksia, jotka tiukan paikan tullen pyytävät kavereitaan avuksi.
Jos pahis on, hoitaa kaiken itse.
En pysty valehtelemaan kenellekkään, viiltää vatsassa jos valehtelen.
Tunnen sääliä monia ihmisiä kohtaan, erittäin monia.
Vihaan pummeja, jotka koko ajan haluavat jotain minulta, Esimerkiksi tupakkaa.

Olen 15v poika, jota ei kiinnosta enää elää, koska en löydä mitään positiivista elämästä.. eläminen on turhaa, pitkäveteistä paskaa!

Kun hain tavarani entiseni asunnolta (hän ei ollut paikalla, minulla oli avain vielä), tutkin joka ikisen asian mikä mahdollista, katsoin tietokoneen viimeksi avatut tiedostot, jotka olivatkin pelkkää pornoa (koskaan ei meidän seurustellessa katsonut pornoa), kuvat hänen exästään joita ei koskaan minulle näyttänyt, messenger-keskustelut jotka olivat kesken, sähköpostit, kaikki. Kuitit, jotka löysin, paperilaput, aivan kaiken.

Yritin katsoa sängystä onko siellä muiden hiuksia kuin minun. En ole varma. Ei ollut vaihtanut jälkeeni lakanoita. Katsoin myös rytätyn päiväpeiton siinä ajatuksessa että se on sottaantunut panemisesta. Ei näkynyt mitään.

Kaiken huippuna laskin hänen kortsunsa (olin tehnyt sen jo ennen eroa eli tiesin paljon niitä on) ja tutkin vessan roskiksen. Uskomatonta.

Ja mies ei varmastikaan ollut minua pettänyt, olisin vain niin halunnut löytää jotain. siihen mennessä en ollut koskaan tutkinut hänen tietokonettaan, nyt tongin aivan kaiken, sivuhistoriat, kaikki.

Kaiken lisäksi nautin salaa tonkimisesta niin äärettömän paljon että suunnittelin uusivani sen ennen kuin palautan avaimet. en kuitenkaan uskaltanut. Tavallaan toivoin löytäväni jotain. ajatus exää paneksimassa toista tuntui hirveältä mutta samalla kiihotti jotenkin.

N22

En niinkään ihastu elokuvien näyttelijöhin ja ala seuraamaan heidän roolejaan muissa elokuvissa tms. vaan niihin roolihenkilöihin. Voi olla etten edes tiedä näyttelijän nimeä... Tykkään ihan karmeistakin tyypeistä jotenkin oudosti. Noh tota on liian vaikee selittää tajuttavasti.
M19

En jaksa tunnustaa kuin tämän yhden teon nyt, koska olen laiska. Pari vuotta sitten ystävystyin erään tytön kanssa. Hän ainakin esitti olevansa kaverini ja juttelimme syvällisiä monesti. En koskaan ajatellut häntä muussa kuin kaverimielessä.

No kuitenkin yhtäkkiä hänen asenteensa muuttui ja kohta olin kuin ilmaa ja kun moikkasin tai yritin moikata esim. kaupungilla, hän ei joko ollut huomaavinaan tai todella vaivalloisesti kuiskasi tervehdyksensä. En koskaan kertonut hänelle, että suutuin ja katkeroiduin todella pahasti tuosta syystä.

Joku aika sitten voitin suht. mukavan summan lotossa ja tieto levisi sitten tytölle saakka. Tiedän sen, koska eräs tuttuni kertoi kertoneensa hänelle. Yhtäkkiä tytöltä alkoi sitten tulemaan tekstaria ja tapaamisehdotteluja. No arvasinpa tai ainakin todella vahvasti epäilin, että ns. gold-diggerhän tämä tyttö on.

Tunsin hänen pitkäaikaisen poikakaverinsa. Ensimmäistä kertaa huomasin mitä katkeruus voi aiheuttaa. Aloin lepertelemään tytölle ja kävimme yhdessä ulkomailla jne. Sain hänet myös aika helposti suostumaan seksiin kanssani. Eräällä kerralla sitten toteutin katkeruuteni poikiman suunnitelman. Piilotin, tai ei niitä tarvinnut juuri edes piilottaa, pari videokameraa olohuoneeseeni ja kuvasin suihinoton ja muun seksin videolle päivämäärän vilkkuessa isolla ruudussa ja vieressä vielä maailmankello jossa päivämäärä näkyi. Sairasta on mielestäni jo se, että olin noinkin tarkkaan kaiken suunnitellut.

Myöhemmin koostin tietokoneellani eri pätkät missä päätäni ei näkynyt. Osasta matskua myös mustasin pääni, ettei minua tunnistettaisi. Poltin videon rompulle ja lähetin postissa tytön poikakaverille kirjeen saattelemana muutamaa tuntia ennen kuin lähdimme tytön kanssa Tukholman risteilylle.

Samalla olin puheillani varovasti pohjustellut asiaa jo muutaman viikon aikana poikakaverille ja kuulin että hänen mielestään pettäminen on yhtä kuin suhteen loppu. Tukholmassa tytölle tuli tekstari jossa luki, ettei poika halua nähdä tyttöä enää ikinä. Tyttö murtui eikä tajunnut mistään mitään. Lähdimme takaisin Suomeen ja tyttö yritti saada poikkistaan (ex tässä vaiheessa jo) kiinni. Ei saanut ja itki siitä minulle, mutta en kuunnellut sanaakaan vaan ignoorasin koko ihmisen täysin.

En tiedä, onko tyttö saanut tänäkään päivänä yhteyttä eksäänsä. Luultavasti on. Kaverini kautta kuulen satunnaisesti juttua miten kyseinen tyttö ei enää ns. "käy oikein missään". Poikakaveri ei ole kertonut syytä heidän eroonsa eikä muutenkaan suostu pukahtamaankaan asiasta. Tyttö on saattanut tietenkin kuulla videosta yms. mutta ei kai ole sitten uskaltanut kertoa kuka mies siinä oli. En tosiaan tiedä.

Nyt vähän jälkeenpäin minua hirvittää se miten pystyin tälläiseen ja samalla se miten kaksinaamaisia jotkut ovat. Samalla en kuitenkaan hirveästi edes häpeä tekoani. Olen kai sumplinut mielessäni asian niin että autoin poikakaveria pääsemään pettäjästä eroon. Pelkään silti hirveästi, että jompi kumpi lukee tunnustukseni täältä.

No laitetaan vielä toinen tunnustus: Inhoan lukea tunnustuksia, koska voin hyvin kuvitella oman mieleni pohjalta, etteivät ne kaikki pahimmatkaan ole keksittyjä.

Vihaan:

-"massateinejä" vaikka monesti itsekin menen massan mukana
-Pissiksiä, vaikka himoitsen heitä kokoajan
-Räppäreitä, vaikka olen itsekin kuunnellut räppiä ja pitänyt löysiä farkkuja jne..
-yli kaiken vihaan suomenruotsalaisia, en oikein edes tiedä miksi.


-Minulla on vakava alemmuuskompleksi toisaalta myös päinvastoin
-Pohjimmiltaan halveksin monia ihmisiä lukiossani tai vaikka kadulla vastaantulijoita
-Minusta kaikki romanit ja suomenruotsalaiset saisivat kuolla tai mennä ainakin pois Suomesta
-Minua pidetään mukavana ja hauskana tyyppinä, vaikka todellisuudessa kokoajan, kaikesta mitä kuulen yritän keksiä miten voisin loukata sillä erästä parhaista ystävistäni
-Koko ala-asteen ajan kiusasin tauotta erästä henkilöä joka ei ollut koskaan tehnyt minulle mitään pahaa ja muutenkin sorrin kokoajan heikompia
-Olen monta kertaa varastanut, keneltä mitäkin ja kadun sitä
-Olen monta kertaa päässyt pulasta sysäämällä sen jonkun syyttömän niskaan, joka on joutunut kärsimään siitä.

olin etelänmatkalla 20 v ja samassa hotellissa asui seksikäs 17 v tyttö, tutustui häneen ja olisin mielelläni pannut häntä, mutta hänellä oli poikakaveri suomessa. eipä hätää parin päivän päästä olin hänen huoneessaan (oma kämppikseni oli taas hänen huonekaverin kanssa meidän huoneessa). hän nukahti viereeni vain pikkuhousut jalassa ja niinhän siinä kävi että vetelin paljaalla housujen välistä. aamulla hiivin oman huoneeseen ja tyttö valitti että olin väkisin ottanut hänet, vaikka näin ei käynyt. sainpahan silloin ja hommasin toisenkin naisen loppuviikosta omaan hotelliin . kiva matka.
en ole kertonut tätä kenellekään tutulle. hotellikämmpiksenikin oli aivan tuntematon. huh

Jostakin nuoruuden kesästä muistan vielä hyvin erään erittäin typerän päähänpiston. Asuin syrjäseudulla jossa ei teini-ikäinen hukkunut virikkeisiin. Kesän ainoa ilo olikin ollut kaverin peltoauto jota oltiin kesän pitkät päivät vuorotellen rikottu ja taas korjattu. Taskurahat olivat huvenneet ajokin bensaan ja kerran tylsiistyneenä autovajassa istuessamme saatiin kolme kaverin kanssa erittäin tyhmä idea, jota lähdettiin tietysti innolla toteuttamaan.

Korjattiin auto ajokuntoon ja haettiin toisen kaverin luota yli kymmenen litran muovisäiliö nesteelle. Auton oma bensatankki oli kanisterisysteemi takaluukussa. Bensatankin luukkuun, josta normaalisti bensaa tankataan, ei siis tullut mitään putkea. Säädettiin systeemi, josta siitä lähti putki takapankillä olevaan säiliöön. Ajettiin lähimmälle bensa-asemalle, jossa tarkoituksena oli tankata tämä takapenkillä oleva säiliö täyteen ja lähteä karkuun. Auto ei todellakaan ollut rekistereissä, eikä olisi missään nimessä päässyt katsastuksestakaan läpi. Ei ollut siis rekkareistakaan kiinnijäämismahdollisuutta. Homma kuitenkin rupesi kusemaan, kun tankkaaja ei huomannut säiliön täyttymistä ja bensaa rupesi suihkuamaan auton sisään. Hakattiin ikkuinoita että tankkaaja ymmärtäisi lopettaa ja lähdettiin vitunmoisella kiireellä karkuun.

Oltiin tuskin päästy metsään hiekkatielle, kun auton sisälle roiskunut bensa nappasi jostai kipinää ja syttyi palamaan. Muistan vieläkin sen pakokauhun, joka auton sisällä oli bensa roihahtaessa. Kaikki neljä hypättiin vauhdissa autosta ulos ja lähdettiin juoksemaan henkemme edestä poispäin. Muovisäiliötä vieressään pitänyt kaveri oli saanut kunnolla bensaa päällensä ja paloi jaloistaan suurella liekillä. Ruvettiin turvamatkan päässä palavasta autosta repimään häneltä vaatteita pois kun auto bensasäiliöineen räjähti tuhannen pillun päreiksi. Liekkisuihku ulottui monien metrien päähän. Maattiin pellolla haukkoen henkeä pitkän aikaa eikä saatu edes sanotuksi mitään pelästykseltämme.

Säiliön vieressä istunut poika oli lopun kesää sairaalassa parantelemassa pahoin palaneita jalkojaan, ja muutkin kolme saatiin pahoja palovammoja. Vanhemmille selitettiin, että auto räjähti, mutta bensan varastaminen jätettiin pois. Nyt kun muistelee tuota, niin oltiin helvetin onnekkaita, että selvettiin noinkin pienillä vahingoilla. Siinä olisi jumalauta voinut lähteä henki kaikilta. Kaikkea tyhmää sitä nuoruudessa tekee. Hävettää kyllä.