en ymmärrä miehiä.
toinen käyttää hyväkseen aina kun pystyy enkä osaa sanoa ei, koska pidän tyypistä. se on niin mukava ja kiva, etten voi uskoa ettei se halua multa muuta kuin seksiä, tuskin enää sitäkään. hävettää sekoilu sen kanssa viime viikonloppuna, koska se oli kamalaa.. aion kuitenkin ehdottaa jonkinasteista suhdetta, koska tykkään tyypistä tosissaan, valitettavasti. saatan olla raskaana kyseiselle miehelle, vaikka varmasti en vielä tiedä..
toinen on vanha ystävä, joka selvästi haluaa olla enemmän kuin ystävä ja vihjailee asiasta koko ajan puheillaan.. ei kuitenkaan voi suoraan sanoa, enkä tiedä, onko tosissaan vihjaillessaan. on kamalan mustasukkainen suhteistani ja se jopa ärsyttää joskus. en halua olla muuta kuin ystävä, mutta haluan että se tunnustaisi jos haluaa mut.. ehkä tahdon sitä jonain itsetunnonkohotuksena, en tiedä.
olen liian sinisilmäinen miesten suhteen, luulen että ne tahtoo jotain enemmän, jos osottavat kiinnostusta pienimmälläkin tavalla.. satutan vaan itseäni.
tahtoisin vain löytää oman rakkaan, joka hellisi ja kuiskailisi kauniita asioita korvaan, pitäisi sylissä ja suukottelisi.. rakastaisi mua. onko se liikaa vaadittu?