TunnustustenLuola.fi

Olen 162cm pitkä ja painan 62kg. Tiedän etten ole läski, mutta en kyllä ole mikään keijukainenkaan.. Voisin laihduttaa, mutta tiedän etten olisi onnellinen jos joutuisin vahtimaan syömisiäni. Ja tiedän, että n.59,5-62kg on sellainen normaalipaino jossa pysyn. Enkä oikeastaan haluaisikaan olla kovin laiha. Haluaisin vain että joku (ok, ketä huijaan.. haluaisin että jokainen läheiseni) todella pitäisi minusta ja vartalostani juuri tällaisena kuin se on. Toisinaan kuitenkin tunnen oloni paksuksi ja selkärangattomaksi kun en laihduta.

n17

opin vasta nyt, melkein 17 vuoden iässä, vetämään esinahkani kunnolla taakse. -senkin tajusin vasta luettuani tunnustuksen, jossa joku kertoi omansa olevan tiukka. olenkin aina ihmetellyt mitä tämä nahan taakse vetäminen tarkoittaakaan.. naurattaa nyt vähän tämä. vaikeaa on vain saada se puhtaaksi, koska nahan alla oleva kudos on todella herkkää. nyt aloinkin kannattamaan ympärileikkauksia.

Se olin minä, joka paskoi elokuvateatterin juoma-automaatin eteen. (nolottaa)

Haluasin että joku tyttö näkisi minut alasti ja sanoisi mielipiteensä ilman että tietäisi että kuulen sen.

Minun, joka olen ollut rakastunut jo 8 kuukautta samaan tyttöön, on mainittava että hänen takiaan laihdutin kesälomalla 10 kiloa, kohotin peruskuntoani pyöräilemällä vähintään joka toinen päivä 12 kilometriä. Mutta siltikin olen juuttunut tähän pyöreän pojan roolin, ajatellen että tuo tyttö on jotakin ja minä en ole yhtikäs mitään. Olen vain säälittävä, selkärangaton, pelkuri ja idiootti.

Poikaystäväni on useaan otteeseen vihjannut haluavansa seksiä. Hän on kokenut ja minä neitsyt. Haluan itsekin seksiä poikaystäväni kanssa, mutta ongelma ei olekaan ensimmäinen kerta vaan se, että epäilen että minulla on jokin alapään tulehdus tai sairaus. Katsotaan miten pitkään menee ennekuin rohkenen mennä lääkäriin, jonka jälkeen saan mielenrauhan ja voisimme päästä itse asiaan johon, kumpikin kiihkeästi haluaa. ;)

Halveksun monia ihmisiä vain heidän pukeutumisensa takia. Halveksun itseänikin. Olen aivan samanlainen kuin he, joita halveksun. Halveksun ihmisiä kaduilla, kauppakeskuksissa, kaikkialla. Halveksun wannabeitä, vaikka olen itsekkin samanlainen. Olen täysi juntti.

Olen ateisti, ja vihaan sitä, että minut pakotetaan käymään koulun uskonnontunneilla. Yläasteella aion vaihtaa ET.hen. Vanhempani vastustavat tätä, ja sanovat että minun pitää mennä uskontoon. Aion jollakin konstilla saada itseni ET.hen, vaikka joutuisin valehtelemaan vanhemmilleni tästä. Raamattu on täyttä hölynpölyä.

Olin edellisillä luokilla (olen nyt kuudennella) täysi priimus, ja siitä on jänyt ylleni kultti. Yhäkin saan kokeista loistavia tuloksia, ja keskiarvoni on lukuaineista 9.8. Tämä tekee minusta "kiltin tytön", ja haluaisin päästä maineestani eroon. En kiroile koulussa, mutta muuten kyllä päästelen suustani kaikenmaailman älyttömyyksiä, ja etenkin eglanniksi. Tiedän englanniksi enemmän kirosanoja kuin suomeksi.

Olen kauhea kantelija. Jos kaverini lintsaisivat, ja tietäisin asiasta, kertoisin opettajalle, niin että kaverini saisivat kärsiä. Olen älytön pelkuri kusipää.

Kärsin leikisti masennuksesta. Käyn lasten psykiatrilla, vaikka epäilen nykyään, että tuhlaan omaa sekä psykiatrini aikaa, ja vanhempieni rahoja. Haluan kuitenkin jatkaa, koska minusta on hauska mennä metrolla tai bussilla Helsinkiin. Näen matkalla kaikenlaisia hörhöjä. Ihailen heitä. Ihailen underground kulttuuria.
Äitini tulee kuitenkin mukaani, aina matkoilla. Se hävettää. Haluaisin mennä yksin, osoittaa kanssamatkustajille, että en ole täysi lapsi. Kun äitini kuitenkin kysyy asiasta haluanko minä että han tulee mukaani, sanon että haluan. en osaa sanoa mitään suoraan. Olen kaksinaamainen massateini. En pysty sanomaan mitään päin kasvoja. Valehtelen jatkuvasti, pienistä ja mitättömistäkin asioista.

Tunnen itseni ikäisiäni vanhemmaksi. Muutkin luulevat. Pianon opettajani luuli minua viisitoista vuotiaaksi, kun olin yksitoista. Veljeni kaveri luuli minua kuvasten mukaan seitsemäntoista vuotiaaksi. Kuviksen opettajani luuli minua neljätoistavuotiaaksi. Minulla on matala ääni ja käyttäydyn hillitysti. en osallistu pihaleikkeihin. Ne ovat lapsellisia.

Olen massateini, vaikka vihaan niitä. Yritän olla jotain muuta. Olen ulkopuolinen musiikki makuni takia. Vihaan tätä kaikkea.

N12

Plastiikkakirurgia on tunnustukseni kohde. Sain erään nimeltä mainitsemattoman suomalaisen plastiikkakirurgin tekemässä rintojen suurennusleikkauksessa kapseli-kontraktuuran. Kyseessä ei ole "liian kiinteän tuntuiset rinnat", vaan rintojen vähittäinen muuttuminen pesäpallomaisen koviksi! Uusia kovia möykkyjä kehittyy aina vain lisää ja rinta alkaa näyttääkin luonnottomalta. Aikaisempia omia rintoja ei saa tietenkään koskaan takaisin. Jos implantaatit poistetaan, jäljelle jää kammottavat venyneet tyhjät ihopussit. Uusintaleikkaus ei plastiikkakirurgini mielestä kannata, koska nainen, jolla on taipumus kapselikontraktuuraan, saa sen myöhemmin kuitenkin. Hän mainitsi riskin olevan jonkin verran pienempi, jos implantaatit sijoitetaan rintalihaksen alle.

Pienirintaisella naisella ihon alle sijoitetut implantaatit näyttävät usein lähinnä rintalihasten ulkonemilta! Sitä paitsi rinnat liikkuvat käsivarsia liikutettaessa niin että se pistää muidenkin silmään.

Plastiikkakirurgien ei tietenkään kannnata kertoa koko kauheaa totuutta kapselikontraktuurasta ja muista riskeistä, eihän se heidän etunsa mukaista ole. Rahathan he voivat pitää joka tapauksessa. He eivät edes mainitse ennen kuin jälkikäteen, että 10 - 20 vuoden kuluessa implantaatit on joka tapauksessa vaihdettava.

Minulle on tehty myöhemmin ulkomailla rintaleikkausten komplikaatiohin erikoistuneessa sairaalassa ainakin toistaiseksi onnistunut leikkaus. Kirurgi oli nainen. Hän on ainoa, joka on antanut minulle rehellistä tietoa.

"Menetin neitsyyteni" terveydenhoitajalle, joka otti minulta papa-koetta. Kuvittelin, ettei kyseinen operaatio ole kummoisempi tapaus joten en maininnut terkkarille olevani neitsyt... Kun terkkis yritti tunkea spekulaa sisälleni, tunsin hirvittävää, sanoinkuvaamatonta kipua ja huusin ja kiemurtelin tuskissani! Alapää vuosi verta varmaan vielä viikon tuon tapauksen jälkeen. Ajatus siitä ahdistaa vieläkin!
Toisaalta varsinainen ensimmäinen panokokemus ei sattunut lainkaan, eikä vertakaan tullut. Joten ehkä olikin parempi puhkaisututtaa immenkalvonsa terkkarilla eikä jollain onnettomalla pojanklopilla, joka olisi saanut elinikäiset traumat siitä kuinka kivulias ja verinen ensimmäinen kerta minulle todellisuudessa oli :)

Olen 22 vee nainen.Minulla oli tänään ulkona viimevuoden mallistosta pusero ja sanoin frendilleni ett se on tänvuotinen..huh mikä moka!Käytän kotona ponnarin ja nutturan tyyppistä tukkasysteemiä,vaikka tiedän sen olevan tosi out.Kunpa frendit ei sais koskaan tietää.
Ostin kaupasta mikroaterian jossa oli punainen tarjoushintalappu.Pelkään että joku tuttu näki ja luulee että oon niinku joku köyhä.Mielestäni on parasta elämässä vaatteet eikä se sisin.Itse en koskaan ajattele että millainen joku on vaan katson vaan vaatteita ja sen perusteella valitsen sitten frendikseni.
Ai niin.Minulla on koivumelamiininen olohuoneen pöytä..siis apua..se on ihan out !

Kaikki luulevat minua kiltiksi ja nöyräksi ihmiseksi, mutta oikeasti tiedän ajattelevani pahaa kaikista. Tiedän myös olevani kaunis, vaikka en sano sitä ääneen. Olen tehnyt pahisjuttuja, joita kukaan ei minusta uskoisi. Olen oikea siveellisyyden huippu, varsinkin sukulaisteni silmissä. Minua hävettää elää kaksoiselämää, mutta toisaalta miten hyvä näyttelijä olenkaan voidessani näin helposti naruttaa ihmisiä lähelläni. Itseäni en kuitenkaan voi naruttaa, ja siksi häpeän toimintaani.

olen 22v jätkä ja intissä on tj 32 ja irkkaan kaikki lomani ja olen alkanut lihomaan armeijassa ollessani sillä spadeksi hain ja pääsin ja nyt syön kaiken ylimääräisen. ennen olin suht normaali 182cm ja 74kg nykysin 89kg ja kaikki alkaneet vittuilla ja ihra oikein hyllyy osissa paikoissa.. minua oikein hävettää tämä... oli pakko tunnustaa

Olimme viettämässä juhannusta eräällä leirintäalueella muutamia vuosia sitten. Luonnollisesti otimme kaljaa ja söimme mahdollisimman epäterveellisesti, mikä aiheutti valvavia ilmavaivoja. Muistini pätki loppuillas oikeastaan täysin, enkä muista loppuillan tapahtumista juurimitään muuta kuin ilmavaivat. Aamulla heräsimme ja päätimme mennä suoraan saunaa, siellä "yritin" riisua pikkuhousujani, mutta ne olivat juuttuneet kiinni persekarvoihin. Oli tainnut tulla lusikallinen jos toinenkin illan aikana housuun. Ei siinä auttanut, kun istahtaa paljuun jossa oli lämmintä vettä ja saippuaa. Kaverit saivat hyvät naurut.

Mikään ei ärsytä minua enemmän kuin nettituttavani, jonka kanssa keskustelin joskus hyvinkin useasti. Hän rupesi pikkuhiljaa käymään hermoilleni, mutta en kuitenkaan ole koskaan poistanut häntä meselistaltani. Saan valtavaa tyydytystä, kun pidän häntä estettynä. Joskus sallin hänet ja sanon hänelle ehkä jotain, mutta kun hän rupeaa käymään taas hermoilleni olen todella töykeä ja lopulta estän hänet taas.

Itsetuntoni vaihtelee valtavasti. Eilen olin ihan ok, tänään olen maailman rumin, huonoin enkä varmasti kelpaisi kellekään.

Minulla on joskus todella pervoja ajatuksia. Kuolisin häpeästä, jos joku saisi tietää niistä.

Käyn useita kertoja viikossa energynetin sivuilla laskemassa kaloreitani ja niiden kulutusta.

Olen ihastunut.

Tuntuu pahalta. Mut on raiskattu. Ja mua hävettää. Tiiän ettei se ollu mun vika mut silti, en maha mitään.. Olo on jotenki niin likanen. Miten tästä ikinä voi päästä yli, se vei mun neitsyydenki..

Huomasin kuukautisteni alkaneen vähän sen jälkeen kun täytin 14 vuotta. Nyt olen 18-vuotias nuori mies.

Kyseessä eivät ole siis aidot biologiset kuukautiset vaan hyvin äkäinen syylä pakaroideni välissä. Se ei sijaitse onneksi aukon lähellä (se tästä vielä puuttuisikin) vaan siinä kohdassa josta häntäluu alkaa. Se ei ole koskaan ollut kipeä, mutta vuotaa usein verta ja ärsyttää lähinnä likaisuutensa takia. Joudun laittamaan vessapaperia housuihini jotta ne eivät tahraantuisi. Vaihdan paperia useita kertoja päivässä ja joka kerta siihen on tarttunut verta, hikeä, irtokarvoja, kalsarinöyhtää sekä muita epäpuhtauksia. Näin on jatkunut joka ikinen päivä neljän vuoden ajan ja pelkään että tapaus on parantumatonta sorttia ja etten tule pääsemään koskaan siitä eroon. Asia hävettää minua enkä ole uskaltanut kertoa siitä vielä kenellekään.

Joskus aamuisin löydän paperin sängystäni, jolloin oletan että se on kulkeutunut joskus yön aikana pois paikaltaan. Satuin kerran nukkumaan yöni erään naispuolisen ystäväni luona, ja myöhemmin päivällä sieltä lähdettyäni huomasin kotonani että paperi on kadonnut paikaltaan. Siinä on voinut käydä vain kahdella tavalla: a) kaverityttö on löytänyt paperin myöhemmin parisängystään, ajatellut että mikähän helvetti tämä on, tai b) olen vain yksinkertaisesti unohtanut laittaa paperin sinne tai en muista ottaneeni sitä pois ennen kuin olen käynyt nukkumaan hänen viereensä. Voisin ratkaista ongelman kysymällä häneltä jos a) on käynyt toteen tai jatkaa toivomista että b) on lähempänä, kuten olen tehnyt noin puolen vuoden ajan tapahtuman jälkeen. Ystäväni on hyvin ymmärtäväinen ihminen, mutta en kuitenkaan uskalla puhua hänelle asiasta. Jos hän harrastaa näiden tunnustuksien lukemista ja tunnistaa minut tästä, hän melko varmasti saa tämän selville. Oikeastaan melkein haluankin että hän saa tietää sen tätä kautta.

Onko jollain toisella kokemuksia samanlaisesta? Onko kukaan keksinyt minkäänlaista parannuskeinoa?

Ekassa työpaikassani pomo pyysi minua ja tyttöystävääni kylään. Saattiin sapuskaa ja viiniä ja viinaa. Päissäni menin kuselle. Oikein huokauksen kanssa losotin otsa kiinni seinässä kun tunsin sukkieni kastuvan. Vessan kansi jäi nostamatta. Lattialla oli kusta ihan hirveästi. Nappsin kylpytakit seinältä ja kuivasin lattian. Laitoin takit takaisin seinälle ja menin takasin viettämään iltaa. Pomo oli tosi kiva ja vieläkin harmittaa, vaikka siitä on jo 20 -vuotta. Sukat huuhtelin altaassa ja väänsin kuivaks. Onneks ne oli mustat niin ei kukaan huomannut värieroa.

Pakkomielteenäni on katsella "vanhempia" miehiä uimahallin katsomosta. Olen 20-vuotias nuori miehen alku. En ole koskaan pitänyt itseäni haluttavana ja itsetuntoni on varsin alhaisella tasolla. Ylipainoni on huomattava. Joka aamu kuselle mennessäni katson alaspäin ja joudun tekemään siirtotoimenpiteitä nähdäkseni "patonkini". Olen tyytynyt kohtalooni. Naista en tule koskaan saamaan. Saan suurta tyydytystä nähdessäni vankkarakenteisen keski-ikäisen miehen pulahtavan altaanreuntaalta vilvoittelemaan. En tiedä parempaa keinoa saada seksuaalista tyydytystä. Toivottavasti joku päivä uskaltaudun itsekkin "pesuhuoneen" puolelle. Sitä päivää ei vielä ole eteeni tullut.

oksensin tässä pari viikkoa sitten koulumme roskikseen ja sen jälkeen paskoin koulumme saliin jossa oli paljon ihmisiä kylläpä nolotti:D

Olen huonon elämäntilanteeni vuoksi tehnyt paljon periaatteitani rikkovia asioita.
Tapasin netissä miehen ja ehdotin tapaamista livenä. Vein myös ystäväni ja harrastimme kimppakivaa.
Harrastin suojaamatonta seksiä miehen kanssa, jolla on paljon irtosuhteita. Vain koska en viitsinyt sanoa ei.
Poltin pilveä. Olen aina pitänyt sitä huumeena. Minun ei olisi tarvinnut, mutta en taaskaan vain viitsinyt sanoa ei.
Minulla ei kai koskaan mitään periaatteita ollutkaan. Sekoiluni harmittaa minua sanoinkuvailemattomasti. Haluaisin saada kaiken tekemättömäksi.