TunnustustenLuola.fi

Vihaan ählämeitä. Ne ovat ällöttävia kiihkopelle karva apinoita.Epäsivistyneitä ja itsekeskeisiä idiootteja. Pizza enrico naurattaa minua todella paljon.

Pidän poikaystäväni peniksestä, haluan hipelöidä sitä kokoajan.

Olen työntänyt dildon poikaystäväni perseeseen ja hän minun.

Haluan tunnustaa täälä että isäni palkka on 4300 e/kk ja äidin 1650 e/kk, koska en ikinä ole saanut sanoa sitä kenellekkään kun vanhempani on niin tarkkoja ja sellaisia salailevia! Onko aivan sama vaikka sanoisinkin! Nyt helpottaa kun tiedän että te kaikki lukijat tiedätte sen!

Olen itse tehnyt paljon töitä pienestä asti ja olen opiskelijaksi varakas, mutta en ole leuhka ja en pidä rahan tuomista riidoista! On melko uusi autokin, mutta ei se tunnu missään ja kaverit aina on kateellisia vaikkei tunnustakkaan sitä. Toiseksi, vanhempani eivät anna rahaa oikeastaan yhtään! Mutta ostavat vieläkin vaatteet yms.mulle ja elän heidän kustannuksellaan! Ja rahaa sain perinnöksi juuri kolme kuukautta sitten 6000 e ja haluaisin antaa ne köyhille! Vaikka tiedän, että loppujen lopuksi pääomani on pieni, koska köyhdyn heti kun muutan kotoa koska tuo 6000 e menee äkkiä ja autoni arvo on noin 21 000 e. neki menee ja sit mä meen töihin ja saan hyvää pientä palkkaa JA HALUAN OLLA NORMAALI!! EN HALUA OLLA RIKAS!! HELPOTTAA PUHUA TÄNNE OMISTA RAHOISTA KUN EN YLEENSÄ SAA PUHUA JA OON HAUSKAA KUN VANHEMPANI EI TIEDÄ!!!! HÄHÄÄÄÄÄÄ HEILLE!! Aika lapsellista mut silti helpottaa.....vaik olen 18 v. "mies"

Toiseksi, olen aika hyvän näköinen ja mulla on aina ollut naisia, mutta vihaan seurustelua, koska tytöt ihastuvat myös siihen kun olen varakas!! Tytöt ovat saastaisia ja pettureita tässä suhteessa!!! Olen seurustellut kahdesti!! Olen lihaksikas ja olen ollut myös mallina hetken ja olisin saanut olla kauemminkin, mutten halunnut kun työnantaja oikeasti oli hieman homo ja puristeli mua yms. en sanonut siitä kellekkään! Mutta en olen onnellisempi muita vaik oon naisten suosikki...!!!!

ja se kanssa ahistaa kun olen niin rauhallinen!!! Ja unohtelen asioita paljon ja entinen tyttönikin sano päin naamaa miten oon niin tyhmä ja unohteleva!! se on totta!! ja olen kilttikin, sairaan kiltti ja se ahistaa kun haluan olla kiltti mutta kun olen jollekkin kauan kiltti niin se ei huomaakkaan sitä vuoden päästä enää vaan turtuu muhun ja pitää mua samalaisina ku ilkeet...kuin se viimeseni tyttö.

HELPOTTAA AIVAN SAIRAASTI LUKEKAA KAIKKI TÄMÄ!!!!

Ja viel se, että mun kyrpä on 21 cm pitkä ja sen pää on kuulemma paksumpi kuin yleensä ja on kuulema vain hyvä asia. Ahistaa kun en tiedä onko kyrpäni oikeasti tavallista suurempi vaik ensimmäinen ja toinen tyttöystäväni niin sanoivat!! toiselle se kävi monesti kipeää!!

Vihaan kotisivujen tekemistä!!! Ja sitä, että en ole ylpeä itsestäni vaikka olen kuulemma koulun komein jätkä!! Ja kait olenki...ja mulla on lihasta enemmän kuin yhdelläkään 3.luokan pojista ja saan penkistä 139 kiloa ylös vaikken reenaakkaan penkkipunnerrusta sen kummemmin!! olen 186 cm pitkä ja tumma. Reenaan vain siksi, kun isänikin tekee sitä ja se haluaa minun olevan isona malli!! Mutta koskaan en tule olemaan, kun haluan olla normaali!!!

no tästä tais tulla aika pitkä tunnustus, mutta olen nyt helpottunut ja tunnustan olevani kiitollinen tämän sivujen tekijälle!!!! kiitos paljon kun sain kertoa ahdistavia asioita!! Ainiin tunnustan, että rakastan ampuma aseita ja etenkin TRK-kivääreitä! Mutta en ole väkivaltainen tai militaristi henkinen! Rakastan sitä että meidän kahvinkeitin on sairaan nopea!

Apua...tä näyttää vain jatkuvan joten lopetan äkkiä ja sanon vielä että olen ihan tervejärkinen vaikka tunnustinkin vähä outoja asioita!!!=) Ei sen puoleen etteikö muutkin vielä oudompia...=)

Kerran kaverin kanssa kännissä oltiin menossa kotia päin. Näimme kerrostalon pihalla pyykkitelineen täynnä pyykkejä. Poltimme pyykit. Hävettää.

Seuraavalla reissulla sytytimme paperinkeräyslaatikon palamaan. Siinähän kärähti koko perhanan autokatos. Soitimme itse paloauton ja lähdimme nukkumaan.

Nuorena poltin vahingossa n. hehtaarin kokoisen niittyalueen kun räjäyttelimme mattopommeja. Pakenimme paikalta. Siellä ei vieläkään kasva mitään..

Tykkään räkiä poikaystäväni naamalle aina seksin aikana. Yritän päästä tavastani eroon, mutta vaikeaa se on.

Kiihotun eräästä mainoksesta todella kovaa.

Olen karaoke emäntä. Vihaan juopuneita laulajia, jotka eivät osaa edes laulaa.

En ole valmistunut mistään koulusta.

Omistan 50 pehmolelua ja jokaisella niillä on nimet. Juttelen niille.

Olen yksinäinen, ja uskon että poikaystäväni on kanssani vain säälistä.

Olen todella iso.

N27

Välillä tuntuu siltä että olen pitkäaikaisen tyttöystäväni kanssa yhdessä vain tämän ulkonäön vuoksi. Olemme hyvin erilaisia ihmisiä ja välillä hän tuntuu jopa mielettömän ärsyttävältä, ja luulen että inhoaisin häntä jos hän olisi rumempi...

Miksi ihmiset tunnustavat vain huonoja asioita?
Minä olen rakastunut maailman ihanimpaan tyttöön. Vihdoinkin tuntuu että olen löytänyt sen jonkun, jonka kanssa voisin viettää koko loppuelämäni. Tuo tyttöni on kaunis, älykäs ja me jaamme asiassa kuin asiassa samat mielipiteet ja näkökannat. Olen niin onnellinen että kirjaimellisesti sydämeni tuntuu räjähtävän hetkenä minä hyvänsä. Olen tuntenut tytön jo yli vuoden ja silti jonka päivänä tuntuu kuin rakastaisin häntä vain enemmän ja enemmän. Toivottavasti jokainen kokee ainakin kerran elämässään samalaista rakkautta.

Vihaan Alicia Keyesia ja Lauryn Hilliä ja muita heidän tapaisiaan muka niin lahjakkaita nuoria mustia naislaulajia. Uskon että heidän musiikissaan ei ole mitään epätavallisen hienoa, amerikkalaiset valkoiset, keski-ikäiset kriitikkomiehet vaan kehuvat heitä ja myöntävät heille palkintoja ja tekevät heistä median lemmikkejä että heitä ja muutakin yhteiskuntaa pidettäisiin muka edistyksellisinä kun he kannustavat tälläistä vähemmistöporukkaa, mustia nuoria naisia. Kaikki tälläiset ovat niin yliarvostettuja vaniljapoppipaskoja ettei mikään. Heissä ei ole mitään omaperäistä eikä hienoa. Tämä on vain yhteiskunnan aivopesua. En uskalla pitää tätä mielipidettä julkisesti koska minua pidettäisiin rasistina ja kateellisena. Ärsyttää kun aina pitää olla niin poliittisesti korrekti.

N20

Rakastan tyttöystävääni.

Inhoan vammaisia. Minusta kaikki tiedossa olevat sikiöt joista löytyy vammoja, pitäisi abortoida.Ällöttää kaikki vammaisten hyysääjät! Ennenvanhaan sellaiset vietiin metsään tai pudotettiin kalliolta alas, hieno systeemi. Myös hikiset, pahanhajuiset vanhukset ovat kammottavia, en voi sietää heitä. Olen ehkä rajoittunut tai rasistinen tjtn, ainakin tunnustan sen itselleni.

on tyttö joka on ihastunut minuun ja toivoisin että voisin tämän tytön saada, mutta uskon että hän ei ole oikeasti kiinnostunut minusta. en tiedä mitä tehdä, olen tuntenut kyseisen tytön 4 vuotta ja hän on ollut ystäväni siita saakka, ja nyt hän ilmoitti että on kiinnostunut minusta. en tiedä mitä tehdä, pitäisikö alkaa seurustelemaan hänen kanssa vaiko antaa olla, hän on upea nainen ja itse olen ruma, ja siksi luulen että tämä on vain leikkiä hänelle, ahdistaa mutta helpotti kun sai sen tänne kirjottaa... kiitos

ainiin. hän on 20, ja minä kohta 18, onko sillä väliä?

Minulla on monta ruotsalaista ystävää. Silti olen joskus nuoruudessani kussut bussin päälle jonka kyljessä luki "svenskabussen" ja räkättänyt. Pitäsikö hävetä? Mua ei hävetä, suorastaan huvittaa.

Olen syntynyt vammautuneena, asiaa ei voi korjata täysin.
Vihaan vammaani. Ihmiset ei näe sitä päältäpäin, mutta jos olisin alasti näkyisivät monet syvät arvet ja lääkärien tekemä sukuelimineni. En halua tai uskalla puhua tästä kenenkään kanssa, jopa siskoni kanssa puhuminen asiasta hävettää minua liikaa. Ystäväni alkavat luulla että olen homo kun en hae naisia, mutta se on vaan sen takia kun en voi jatkaa suhdetta koskaan. En halua kertoa kenellekkään asiastani kasvotusten, ainakaan jollekkin juuri tuntemalle naiselle. Elämäni tuntuu kaartuvan alaspäin tämän takia, olen ollut monia vuosia erittäin masentunut asian takia. Ruumiini on ristiriidassa mieleni kanssa. Koetan olla ajattelematta naisia/tyttöystäviä mutta olen heikko ja en pysty lopettamaan sitä. En enään ajattele niin itsetuhoisia ajatuksia kun ennen. Silti ruumiin tauti tartuttaa mielen. Jos tähän asti on jaksanut potkia, niin kai sitä vielä toiset parikymmentä vuotta voisi katsella maailmaa, sitten lopettaa sen. M20

mistä alottaisin.
olen myös suunnattoman laiska, melkein niinkuin jokainen muukin suomalainen. haaveeni onkin pysyä aina tässä iässä tekemättä yhtään mitään elämälleni. se on raivostuttavaa. vaikka kuinka päättäisin yrittää. niin ei. olen vieläkin ihastunut entiseeni ja aina kun näen hänet niin ihastun uudestaan. en voi sillekkään mitään, vaikka tahtoisin. minulla ei siis käytännössä ole mitään tahdonvoimaa mitään kohtaan. olenhan myös menettänyt rakkaimpani, joten millä muulla olisi enempää merkitystä? elämä kyllä voi tuoda mitä vaan tullessaan, mutta en jaksa uskoa minkään muuttuvan. olen ollut eron jälkeen vain yhden miehen kanssa. sekin vituttaa, tein sitäpaitsi kaikkeni että hän ei kuulisi asiasta, koska en tahtotunut loukata. mutta todellisuudessa häntä ei vähempää voisi kiinnostaa tekemiseni. olen epäonnistuja ihan kaikessa, se on ollut niin koko elämäni.

Minulla on seksifantasioita mieheni kavereista. Joskus kuvittelen heitä kun olen ukkoni kanssa. Näen myös hillittömiä seksiunia milloin kenestäkin ja haluaísin suudella naisen kanssa. Haluaisin myös myydä lapset jollekin ja karata etelään paratiisisaarelle, sekä harrastaa irtosuhteita siellä komeiden lihaksikkaiden miehien kanssa.

Olen polttanut kavereideni kanssa yöllä toisten ihmisten posteja. Tyhjensimme postilaatikot ja veimme postit metsään, jossa poltimme ne. Keräsimme esim. sanomalehtiä, laskuja sekä kutsun sotaveteraanijuhliin.
Teimme tätä noin viisi kertaa.

Olen joskus varastellut aika paljon karkkia/limua kaupoista. Olen myös pari kertaa varastanut siideriä.

Olen varastanut kossupullon ja kolme kaljaa kaverini kotoa ja mennyt sen jälkeen kahden muun kaverin kanssa ryyppäämän sen.

Olemme kavereiden kanssa kuvanneet paljon pätkiä, joissa
esim. hyppäämme puskiin, tuhoamme toisten omaisuutta joillain tavoin. Järkytimme myös ihmisiä, esim. kaverini meni liikenneympyrään maski päässä, ja pyöri siinä ympäriinsä ihmisten ajessa autolla ohi ja ihmetellen: mitä helvetttiä?. Olemme kuvanneet tälläistä jackassin tapaista yhteensä noin tunnin verran.

Olen karvaisempi kuin avopuolisoni. Olen nainen.
Napani haisee pahalle. Silti sitä on pakko haistella päivittäin.
Vihaan lihavaa työkaveriani.

Olen 19-vuotias nuori nainen ja jätin pari vuotta vanhemman poikaystäväni viikko sitten. Emme ole juurikaan olleet yhteydessä sen jälkeen. Luulin, että olen hänelle yhdentekevä, mutta hän loukkaantuikin tapahtuneesta valtavasti, joka tuli minulle hirveänä järkytyksenä.

Nyt esitän kaikille kylmää ja välinpitämätöntä, jotta kukaan ei tietäisi, miten minuun koskee tämä virheeni. Hylkäsin ihmisen hänen rakkaudettomuutensa vuoksi, joka oli täysin tuulesta temmattu kuvitelma. Varsinkaan tälle ex-poikaystävälle en voi kertoa kuinka olen vain itkenyt päivät pitkät ikävääni, sillä pelkään hänen pitävän minua ailahtelevana ja typeränä. Tahtoisin mennä hänen ovensa taakse anelemaan häntä ottamaan minut takaisin, tekisin mitä tahansa, jotta voisin tuntea hänet jälleen lähelläni! Rakasti tai ei, häntä minä kaipaan enemmän kuin mitään muuta maailmassa.

Olen varmasti luottamuksen arvoinen, en vain itse osaa luottaa. Järjestän asiani aina kaaokseen. En voi uskoa, että olen mokannut näin pahasti, enkä varsinkaan myöntää itselleni tai toisille, kuinka pahalta tämä kaikki tuntuu. Itkettää edelleen. Tuntuu ylivoimaiselta mennä edes töihin.

*olen heikko. moni luulee minun olevan tunteellisella tasolla vahva. kuitenkin itken useasti jos joku asia vastustaa.

*hermostun todella helposti.

*en saa mitään aikaan. pusken asioita aina eteenpäin.

Aikasemmin olin todella ujo. Itsetunto oli todella alhainen, olin lihava ja onneton. Laihdutin, harjoittelin ihmisten kanssa puhumista, pikkuhiljaa sain palikat paikoilleen. Nyt ongelmaksi on muodostunut se, että olen liiankin avoin. Kerron ihmisille sellaisia asioita itsestäni joita kenenkään muun ei tarvitsisi tietää. Haluan ilmeisesti vain huomiota ja shokeerata ihmisiä. Miksi pitää aina olla jossain ääripäässä.

Uskottelen itselleni ja muille, että olen tasapainoinen ja onnellinen, mutta itseasiassa olen sekaisin enkä tiedä miten pitäisi edetä. Pitäisi opiskella, mutta en saa mitään aikaiseksi. Suhteet naisiin kaatuvat aina, haluaisin jotain kestävää. Viimeisin vitsaus on unettomuus, saan nukuttua vain muutamia tunteja yössä. Päivät menee sen seurauksena kuin sumussa, aivot on kuin kuiva pesusieni.