Omistan ruostetta kukkivan 80-luvun henkilöauton, en kerro merkkiä tai mitään muutakaan siitä, etten paljastu vahingossakaan.
Kuitenkin, kolaroin sillä tahallani, esimerkiksi parkkitaloissa etsin aina sellaisen paikan missä on jokseenkin uusi auto vieressä, katson ettei kukaan näe ja paukautan ovellani toiseen autoon niin että varmasti jää jälki. Joskus jätän oven auki ja ajelen edestakaisin naarmujen varmistamiseksi. Monesti tulee myös tönäistyä muita parkkeerattuja autoja, että niihin tulee lommoja. Olen varsin ylpeä erääseen kalliiseen maasturiin jätetyistä jäljistä.
Ja ei, tämä ei ole jokapäiväistä vaan teen näin muutaman kerran kuukaudessa. Sitten auto talliin piiloon ja otan oman S-sarjan mersuni jälleen käyttöön.