Olen 16 -vuotias.
Rakastan Metallimusiikkia ja vihana kaikkea muuta turhanpäiväistä paskaa. Mainstream -musiikki on joku rangaistus ihmiskunnan synneistä.
Olen ateisti. Mielestäni kaikilla on oikeus harjoittaa omaa uksontoaan, mutta en ymmärrä ihmissiä, jotka:
1. Tyrkyttävät uskontoaan muille
2. Vainoavat jonkin toisen uskonnon harjoittajia.
Vaikka hyväksyn uskonnonvapauden, vihaan kaikkia uskontoja tasapuolisesti, ja ne ovat mielestäni yksi suurimmista syistä maailman ongelmiin.
Haluaisin tehdä itsemurhan koulussa. En tiedä oikein miksi, se vaan olisi siistiä.
Olen seksuaalisesti hyvin kieroutunut. En edes aio luetella kaikkea, mistä kiksejä saan, mutta lähes kaikki joka on jollain tavalla pervoa, kinkiä, ja taboo, kunhan ei ole mitään fyysistä kipua, käy.
Poltan tupakkaa. Tiedän ettei siihen ole mitään järkevää syytä, mutta en jaksa kuunnella niitä koulun typeriä terveyseisaapolttaatupakkaa -valistussessioita. Ne on perseestä. En polta, että kaverini minut hyväksyisivät. Poltan koska pidän siitä. Se on mielestäni rauhoittavaa. Eikä tupakointi mielestäni ole tyhmän näköistä, vaan jos sen tekee oikein, se on äärettömän tyylikästä. Polttavat naiset ovat seksikkäitä. Tiedän että keuhkosyövän riski kasvaa polttaessa, mutta en juuri edes halua elää. En siis pelkää kipua ja kuolemaa, joten siitä vaan, ei kiinnosta vaikka kuolisin hitaasti ja tuskallisesti.
Ihoan pakoryyppäystä. Ei ole mukavaa ryypätä jollei tee mieli.
Juuri nyt olen vielä verrattain hyvällä tuulella.
Winampista soi Kreatoria (Violent revolution). Sellainen musiikki saa minut aina verrattain hyvälle tuulelle. Tässä on hyvät sanat. Aamulla taas haluan varmasti tappaa itseni.
Olisin koulussa varmaan ysin tai kympin oppilas, jos tekisin töitä, mutta kun ei kiinnosta. Elämällä kun ei ole merkitystä, niin ei ole koululla, eikä millään muullakaan mitään väliä.
Olen tyytyväinen mielipiteisiini ja asenteisiini. Jos uskoisin Jumalaan, kiittäisin häntä siitä, että olen löytänyt totuuden, ja etten ole osa kamalaa mainstream -teinipissisx -kulttuuria.