Käyn joskus lounastauolla syömässä tai venyttelemässä työpaikkani suihkuhuoneessa. En jaksa koko ajan keskustella ihmisten kanssa. En ymmärrä ihmisiä, jotka höpöttää jonninjoutavia juttuja, vaikka ei olisi mitään asiaa. Ehkä he tuntevat kuuluvansa paremmin ryhmään, kun he höpöttävät. Minulla ei ole koskaan ollut tuollaisia ongelmia. Olen aina saanut tarvittaessa seuraa ympärilleni, jos olen sitä halunnut. Aina vain en halua, kun en jaksa höpöttää. En ymmärrä myös sitäkään, miksi ihmiset selittää omia juttujaan esim. perheasioita työpaikan kahvipöydän ääressä. Tai sitten on olemassa niin sanottuja outoja tapauksia, jotka alkavat selittämään jotain ihan outoa ja sitten menee ihan vaikeaksi, kun alkaa hävettämään sen toisen ihmisen puolesta. Miksi ei voisi vaikka puhua politiikkaa tai keskustella uutisista? Ehkä se johtuu siitä, että monet ihmiset eivät seuraa, mitä ympärillä tapahtuu. Siksi he eivät osaa myöskään siitä keskustella.