Olen 15-vuotias tyttö ja bi-seksuaali. Minulla ei ole mitään ongelmia tämän asian kanssa, eikä ole koskaan ollutkaan. Kukaan ei ole koskaan tullut heittelemään asiasta.
Tällä hetkellä minulla on tyttöystävä, joka on oikeastaan vain hyvä ystävä. Hän halusi alkaa seurustella järkyttääkseen vanhempiaan, ja minulla ei ollut mitään asiaa vastaan. Olin riparilla vastikään, ja ihastuin isoseeni, joka on minua kaksi vuotta vanhempi (sentään poika). Tämän lisäksi yksi koululaisemme jätkä vikittelee minua jatkuvasti. Mukava tyyppi, mutta aika lailla kiihkeämmin mukana jutussa kuin minä. Itse tarvitsen aikaa tutustumiseen, ja olen sen hänelle sanonutkin.
Ja. Olen rakastunut yhteen hyvistä ystävistäni. Se joka tulee sanomaan, että se on ohimenevää ja naureskelee pikkulikkojen ruikutukselle, on väärässä. Olen rakastanut tätä tyttöä jo monta vuotta, ja kaikki ystäväni tietävät tämän ja ottavat vakavasti. Olen kertonut ystävälleni, ja hän on sanonut rakastavansa minua myös, mutta että meillä ei voisi olla mitään. Rakastan häntä todella, ja tämä sattuu. En tiedä mitä tehdä. Itkin itseni uneen kaksi kuukautta putkeen kun emme olleet puheväleissä.
Tavallaan pelkään, että joku tuttuni lukee tämän ja tajuaa että se olen minä, mutta toisaalta... en minä mitään häpeä.