#13931 17.6.2004

Tiedän melkein kaikkien ihmisten ainakin jossakin elämänsä vaiheessa masentuvan elämän mielettömyyden ja muun vastaavan takia tai turruttavan mielensä puolihuomaamattaan sietääkseen elämäänsä. Tiedän ettei tämmöisiä asioita moni siedä ajatella. Kärsin nuorena masennuksesta, mutta taiteiden harrastamisen ja kaikenlaisen pohdiskelun kautta opin elämään ilolla.

Elämäni on hyvin onnellista. Opiskeluni menevät mainiosti, olen fyysisesti hyvässä kunnossa ja minulla on paljon rakkaita ystäviä sekä ihana tyttöystävä, enkä usko minkään voivan masentaa minua enää.