Olen korviani myöten ihastunut työkaveriini. Ennen kuin näin hänet toivoin, että olisi mahdollisimman luotaantyöntävä mutta metsään meni. Ihanat ruskia silmät, täydellinen kiinteä kroppa, ihanat kasvot ja uskomattoman hyvä huumorintaju. Nyt yritän vain päästä ihastuksestani yli, jotta töiden tekemisestäkin tulisi jotain. En välttämättä haluaisi tämän tyypin saavan tietävän suuntautuneisuudestani, mutta toisaalta tekisi mieleni kertoa, jottei ainakaan jälkeenpäin tarvitsisi surra "ehkä" menetettyä seurustelumahdollisuutta. Epätodennäköistä mutta on tapahtunut ennenkin. Muuten olisi helppo tilanne mutta kumpikin olemme miehiä. No, työmotivaatio on ainakin korkealla, kun oikein odottaa seuraavaa työpäivää.