#13805 13.6.2004

Olen poika(ainakin ruumiiltani) ja olen aina inhonnut ruumistani, sillä olen aina halunnut olla tyttö.
Inhoan miesruumista enkä tajua mikä siinä viehättää, ja aina kun katson tyttöä tarkemmin tekee mieli itkeä, sillä kadehdin kaikkia tyttöjä.
Ruumiini ei ole kovinkaan miehekäs, lähinnä päinvastoin, mutta siltikin rintani ovat miltei olemattomat ja sukupuolielimeni pistää minut itkemään joka kerta kun sitä ajattelen. Tälläkin hetkellä itken.
Olen aina pitänyt tytöistä enemmän, sillä ovat useimmiten tunteellisempia kuin pojat ja ovat niin kauniita ja rakastettavia..
En silti voi koskaan löytää toivoamani rakastettua joka olisi luultavasti tyttö, joka osaisi rakastaa minua sellaisena kuin olen ja kohdella minua kuin tyttöä olematta vaivautunut siitä, vaan pitämällä sitä luonnollisena asiana.
Kaikki kohtelevat minua täysin väärin, ja etenkin sukulaiset kohtelevat minua jatkuvasti kuin jotain machoa. Olen syntynyt ruumiiseen joka ei sovi henkiseen olemukseeni ja ruumiiseen jota en koskaan halunnut. Ihmiset suhtautuvat minuun täysin väärin sen perusteella, ja jos vertaa esim. homoseksuaaleihin on minulla asiat paljon hankalemmin. Toivoisin että olisin vain yksinkertaisesti homoseksuaali...