TunnustustenLuola.fi

Ex-tyttöystäväni alkoi näyttää minulle taas kiinnostuksen merkkejä ja vanha suola alkoi janottaa. Menin ansaan. Kun aloin lähestyä häntä uudestaan, hän ilmoittikin yhtäkkiä että on tavannut jonkun toisen ja ihastunut häneen. Sydämeni revittiin jälleen kerran rinnastani. Ei ollut eka kerta. Vihaan itseäni koska olen niin hyväuskoinen. Nyt olen niellyt viimeisen pisaran ja olen helvetin vihainen ja katkera. Aion kostaa ja pahasti... suunnitelmani on lähes valmis.

Olen joskus osallistunut heikoimman, rumimman ja hiljaisimman oppilaan kiusaamiseen koulussa, vaikkakin se on tuntunut pahalta. En halunnut vain olla ainoa joka ei kiusaa häntä ja siitä syystä joutua itse kiusatuksi.

Kuuluisa "bussiturma" ei liikuttanut minua millään tavalla, ja olen vihainen tekopyhille ihmisille, jotka voivottelevat miten kamalaa se oli. Tietenkään en vähättele turmaa koskeneiden tunteita, vaan ulkopuolisten hurskastelua.

Vihaan onnelisia ihmisiä ja varsinkin onnellisia pareja, jotka pitelevät käsistä kiinni välitunneilla koulussa. Suunnittelen usein panevani niitä tyttöjä perseeseen.

Nyt on oikeastaan aika nälkäinen olo, mutta silti olen tyytyväinen, koska meidän koulussamme on maailman finnisin ihminen.

Joskus hetkittäin tunnen sairaalloista raivoa muihin ihmisiin, jopa ihan mitättömistä syistä ja haluaisin pahoinpidellä tai joskus jopa tappaa heidät... yleensä hallitsen itseni aika hyvin... joskus harvoin kun juon saattaa raivonpurkaukset lähteä käsistä.... aikanaan luulin tämän olevan normaalia... nykyään kuvittelen itseni psykopaatiksi ja unelmoin sillointällöin ihmisten tappamisesta ja ihannoin sairaalloisesti esim. sarjamurhaajia.

Minä vihaan aivan järjettömän paljon lestadiolaisia.
Niitä on joka paikassa. Niiden elämä on järjetöntä. Ne kaikki pukeutuvat samalla tavalla ja ajattelevat yhtä kapeakatseisesti. Tekisi mieleni järjestää jonkinlainen lestadiolaistenhävitysleiri.

toinen:
minulla on tänään syntymäpäivä. muutama kaveri tulee käymään. eräät ystävistäni ovat siskoksia ja heillä on myös vanhempi sisko, joka tunkee joka paikkaan mukaan. Nyt nämä kaikki kolme ovat tulossa meille! Tunnen jotain käsittämättömän syvää inhoa tätä vanhinta kohtaan. Hän hengittää koristen ja vapisee koko ajan. Mikä häntä vaivaa? En tiedä enkä välitä. Inhoan vain niin kovasti häntä, enkä todellakaan halua häntä meille.

Sain taas sairasta mielihyvää, kun kuulin tuosta bussionnettomuudesta. Mielihyvä ei tule siitä, että nauttisin ihmisten kuolemisesta tai siitä, että jotkut jäävät näitä suremaan, mutta jostain syystä pidän näistä 'katastrofi' uutisista. Samanlaista mielihyvää sain, kun katselin WTC tornien romahtamista livenä. Muiden pelot, järkyttyneisyys ja kaaos kiehtovat minua.
Tänään kun kaverini selitti minulle asiasta, josta en vähempää voisi olla kiinnostunut, kuvittelin kuinka potkaisen häneltä hampaat kurkkuun yhdellä kovalla potkulla.

M16

Tää on aika pitkä tarina, mut yritän kertoa mahd lyhyesti. Pari vuotta sitten menin "kuokkimaan" yhden tyypin kotibileisiin (olimme samassa ammattikoulussa) , tieto bileistä oli näköjään levinnyt koko koululle, sillä paikalle saapui ainakin 50 ihmistä.
Kämppä oli valtava omakotitalo, eli tilaa riitti. Vihasin (ja vihaan vieläkin) tätä tyyppiä kuin ruttoa, sillä hän kiusasi minua ja monia muitakin heikompiaan koulussa harvase päivä, kaikenlisäksi hän seurusteli tytön kanssa johon minäkin olin silmittömästi ihastunut. Tämä tarina liittyy tuohon tyttöön...

Tämä jätkä ei varmaan edes huomannut että minäkin olin paikalla, koska hänellä oli liian kiire flirttailla naisten kanssa olohuoneessa, eikä hän muutenkaan näyttänyt välittävän keitä kaikkia sisälle lappasi.
Menin heti sisälle päästyäni yläkertaan leikkimään tietokoneella (nörtti kun olen) ja hetken kuluttua alakerrasta kuului huuto: "Hei, nyt aletaan kattoo leffaa, kaikki olohuoneeseen!". Kaikki muut paitsi minä ja kaverini ryntäsivät olohuoneeseen.

Yläkerrassa oli hiirenhiljaista ja päätimme hieman koluta kiusaajamme kaappeja, mitään erityistä ja mielenkiintoista ei löytynyt (jos nyt ei lasketa kolmea pahvilaatikollista pornolehtiä), sitten rupesimme tutkimaan mitä kivaa tietokoneelta löytyisi.
Hetken kansioita selailtuamme löysimmekin "mielenkiintoisia" kuvia, niissä tämä "uljas prinssi" vetelehti tyttöystävänsä SISKON kanssa!! (kansio oli btw nimetty fiksusti "Playah")
Siinä ei kahdesti tarvinnut miettiä, mitä pitäisi tehdä... menimme äkkiä nettiin luomaan uuden email-tilin ja lähetimme sen kautta näitä Pelimies-kuvia ihastukseni kohteelle, jonka jälkeen otimme hatkat bileistä parvekkeelta tikkaiden kautta, kenenkään huomaamatta...

Seuraavalla viikolla koulussa kiusaajamme sai bitchsläppiä oikein olan takaa :)

Vahingonilo - paras ilo

Vihaan teiniangstittavia ja maailmanloppua toivovia ihmisiä. Jumalauta, jos kerran kaikki on niin perseestä ja vituttaa, ampukaa itsenne jos on huono omatunto kaikesta.

Vihaan myös tosikkoja, jotka pitävät kaikkia piloja, sarkasmia ja komiikkaa lapsellisena. Vihaan myös itseään hauskana pitäviä ihmisiä, jotka eivät kuitenkaa osaa viihdyttää ketään. Pysyisivät hiljaa.

Mutta kaikkein eniten vihaan uskovaisia, ja sitä kuinka he pitävät kaikkea omassa uskonnossaan itsestäänselyyksinä. Maailmassa on yli 6 miljardia ihmistä ja uskontoja kymmeniä, miten helvetissä kukaan voi tietää tarkasti, KUKA tai MIKÄ uskonto on ylipäätänsä se oikea. Siksi olen myös ateisti.

-16-vuotias "mies" Eteläsuomesta

En oikein tiedä mistään mitään. En tiedä mistä pitäisi tietää jotain, elämisestä vai? Minussa on paljon vihaa. Olen myös väsynyt. Minulla on ollut vaikea elämä.

En tiedä mitään seksisuhteista, kun ei ole ollut. Tunnustan, että katselen joskus pornoa. Muutenhan sitä kuolisi. Haluan olla kunnon mies, enkä mikään pirun renttu, joka lääppii kaikkia. Vihaan renttuja! Olin kerran urologilla ja hän kysyi kuinka seksielämä sujuu. Sanoin että ei ole. Hän siihen että pitäisi sitä kokeilla.. Ai jaa? pitäisikö etsiä jostakin maksullinen huora? Vihaan myös tätä urologia!

perkele... Vihaan myös montaa muuta asiaa kuten pedofiileja ja islamin terroristeja, kukas nyt ei vihaisi..

M26

Vihaan yli kaiken vajaaälyisiä ihmisiä, en siis varsinaisesti kehitysvammaisia vaan "normaaleja", täysi-ikäisiä ihmisiä joiden ÄO ja jutut on jäänyt ala-asteikäisen tasolle. Esim. eilen metrossa istui pariskunta (n. 17-19 v) ja he mekastivat kuin viimeistä päivää, sitten tuli kuulutus: "Hyvät matkustajat, tämä metro on täynnä, olkaa hyvä ja odottakaa seuraavaa.." ja siitäkös heille riemu repesi. Tiedän myös yhden 17-vuotiaan jätkän joka vielä tänäkin päivänä leikkii hiekkalaatikolla pikkuautoilla...HUOH! Kaikki sellaiset jälkeenjääneet voisi aidata vaikka Ahvenanmaalle!

Tunnen fyysistä pahoinvointia ja infernaalista ketutusta nähdessäni "räp-hiphop-snoukka-skeitti-lökäpöksy-laiheliineja" hengailemassa tyhmissä tsäkääsrektaalihuumoriporukoissaan, en voi sille mitään. Tekis joskus mieli vetää turpaan ihan vaan sen takia että näyttävät siltä ja varsinkin silloin jos soittavat suutaan. Yäk! Olen siitä hieman pahoillani.

/m twentysomething

Minua suorastaan vituttaa junan tupakkavaunussa kun jokainen ovesta tuleva sanoo "Eihän täällä tarvitse itse polttaakkaan"
on se hienoa kun sen kuulee yhden junamatkan aikana noin 55 kertaa

luokallani on tyyppi, joka vittuilee aina kaikille ja joka saa sen seurauksena sitten turpaansa. ottaa päähän, kun semmoinen tyyppi tekee jotain mutta ei jää kiinni tai ärsyttää minua mutta en voi tehdä mitään koska ope seisoo vieressä tai jotain muuta joka estää sen tyypin "ilkiteon" kostamisen. toivon tosiaan että se tyyppi joutuu vaikka vankilaan.

Olen 27-vuotias mies. Ala-asteella olin pieni ja hintelä, ja minua kiusattiin vähän, tosin enemmänkin henkisesti. Yläasteella sain kavereita ja "pääsin piireihin" eikä minua kiusattu, itse kyllä kiusasin yhtä Jehovantodistajaa, mutta salaa olin hänen ystävänsä.

Armeijassa minua kiusattiin taas, osin omien mokieni takia, osin ihmisten ajatettelemattomuuden vuoksi. Siksi haluaisin järjestää armeijatapaamisen 10 vuotta poispääsyn jälkeen (2006). En siksi että haluaisin nähdä entisiä armeijakavereitani vaan siksi että he näkisivät kuinka hyvin minulla nykyään menee. On kaunis avovaimo ja pieni poika, uusi auto ja asunto meren lähellä Espoossa.

Joskus kuvittelen kuinka nuo entiset armeijakaverit, jotka silloin olivat niin kovaa naistenmiestä ja joilla oli rahaa ja autoja, ovat nykyään työttömiä luusereita ja tekevät edelleen samoja paskahommia kuin vuonna 96...

Valittelisin tapaamisessa heidän kohtaloaan ja samalla salaa nauraisin heille päin naamaa. Hah, luuserit

Inhoan vanhoja pappoja/mummoja, jotka eivät osaa lukea englanninkielisiä käyttöohjeita tai ymmärrä tietokoneista mitään. Heillä on velvollisuus, ihan niin kuin muillakin, opetella edes maailmankielemme ja pysyä perässä tietotekniikassa, oli ikä mikä hyvänsä. Tekisi mieli hirttää ääliöt, jotka kysyvät mikä on internet ja yleistävät tietokoneet "nykyajan hömpötykseksi".

Vihaan ihmisiä, jotka eivät edes yritä pysyä kärryillä kehityksessä ja jauhavat paskaa siitä, miten videopelit ovat vain ja ainoastaan pahasta, eivätkä ole koskaan edes kokeilleet niitä.

Tapahtui Valintatalon kassajonossa: Olin tulossa hyllyn takaa siihen kassalle kun takaani kiilasi nainen ostostensa kanssa eteeni, huikkasi vain että on kiire bussiin. Kuitenkin sain ostokseni maksettua ja pakattua samaan aikaan kun tämä kiilaaja. Mikä helvetin kiire sillä oli? Teki mieli hakata se sen omalla kauppakasilla.

Samalla tavalla käy usein esimerkiksi liikennevaloissa. Joku kusipää kiilaa aina eteen, vaikka näkee että olen jo kääntymässä, tekisi mieli seurata niitä ja paukuttaa niiden päätä autonoveen. Ajattelen usein miten satuttaisin tyhmiä ihmisiä. Minusta siinä ei ole mitään väärää. Idiootit eivät tästä maasta lopu.

Olen katkera ikäisilleni tytöille, koska heillä ei kulu heidän parhaita vuosiaan asevelvollisuuksia suorittaessa.

Vihaan nuoria, jotka saavat vanhemmiltaan paljon käyttörahaa ja kaikki tavarat mitä vain pyytävät. Vihaan myös omia vanhempiani, koska he eivät tee minulle niin.

M18

tapasin elämäni miehen internetissä. rakastuin ja muutin hänen luokseen ulkomaille. pian huomasin ettei hän ollutkaan ns. "luotu minua varten". kaikki mahdollinen meni nimittäin pieleen. palasin kotiin ja ryhdyin seuraamaan hänen meilinvaihtoaan muiden netti-naisten kanssa. hän oli nimittäin kertonut minulle sähköpostinsa salasanan. järkytyin kun huomasin miten paljon virtuaalisia naisystäviä hänellä oli ja että hän lähestyi heitä aina lähes sana sanalta samoin sanankääntein. hän lähetti samat runot kaikille jne. aloin seurata hänen suhteittensa etenemistä ja olin tietoinen hänen tulevista treffeistään. suunnittelin, että soitan hänen kännykkäänsä juuri kun treffit uuden tuttavuuden kanssa ovat alkaneet, ja täräytän esim. "olen raskaana" tms. suunnittelin myös uusiokäyttöä hänen meiliinsä tuleville pornoviesteille, niitähän olisi ollut kiva välittää eteenpäin näille naisille otsikolla "thinking of you" tms. harkitsin myös että otan suoraan yhteyttä naisiin kertomalla miehestä totuuden, esim. "hän haisee", ja sehän olisi oikeasti ollut suuri palvelus. sääliksi nimittäin käyvät nämä neidot eri puolilla maailmaa. olen yrittänyt päästä irti miehen sähköpostin seuraamisesta, ja ajoittain en enää muistele häntä. tiedän että tämä on ns. rikollista mutta se mitä hän teki minulle on vielä pahempaa. tuntuu, että tunnustaminen auttaa jo nyt.

Itse olen päässyt elämässäni aika helpolla vaikka olen myös itsekkin yrittänyt. Uskon että minulla on ollut vain hyvä tuuri. Milloinkohan hyvä tuuri loppuu? Kostetaanko hyvä elämän alku huonolla lopulla?

En usko maailman hyvyyteen. Maailma on niin huono paikka elää että lupaan etten tee ikinä lapsia tähän maailmaan kärsimään. Kumpa muutkin tekisivät saman lupaukset eivätkä ikinä pettäisi lupaustaan. Lopulta ihmiskunta tuhoaa itsensä enkä halua että minun perilliseni ovat sitä näkemässä. Ihmiset ovat sanoinkuvaamattoman tyhmiä. Minulle maailma ei ole ollut paha.

Vihaan muista piittaamattomia ihmisiä. Vihaan ihmisiä jotka tunkevat metron ovella sisälle ennenkuin muut ovat ehtineet ulos, niinkuin metro lähtisi ilman heitä. Vihaan ihmisiä jotka tukkivat käytävät ja portaat. Vihaan 90% näkemistäni ihmisistä. En halua tuntea heitä. Olenko itse vihaamani välinpitämätön ihminen? En pidä työkavereistani erityisesti mutta tulen heidän kanssaan toimeen. Vihaan epäpäteviä ihmisiä. En halua tutustua taloyhtiön muihin asukkaisiin enkä ravintolassa känniläisiin.

Vihaan epäoikeudenmukaisuutta, nälänhätää, sotia, liikakansoitusta, itsekkyyttä, himoa, petosta, kieroutuneisuutta ja kieroutta. Vihaan ihmisiä jotka eivät pidä lupauksiaan.

Rakastan vaimoani, siskojani ja veljiäni, isääni ja äitiäni, kevään tuoksua, auringon nousua, auringon laskua, tyyntä järven pintaa, leskenlehtiä, solisevaa puroa, pääsiäisruohoa ja yhteisiä hetkiä ystävien kanssa. Rakastan jumalaa, ihmisten hyvää puolta, keskusteluja ja ymmärrystä.

Tajuan olevani pieni, lähes merkityksetön mies. Toimillani ei ole vaikutusta maailmaan.

Mies31

Katsoin kerran että paikallisessa kaupassamme oli kilpailu jossa pääpalkinto oli honkarakenteen kesämökki. Huomasin että vihainen naapurin täti täytti lomakkeita ainakin 5 tai 6. Päätin huijata pahaa naapurin tätiä koska hänkin huijasi rehellistä kauppiastamme. Viikon päästä tästä tapahtumasta päätin kostaa. Soitin naapurin tädille ja esittelin olevani itse kauppias ja sanoin hänen voittaneen kilpailun!

Erittäin onnellinen naapuri lupasi heti seuraavana aamuna mennä kauppaan lunastamaan lahjakorttiaan Honka-rakenteelle! Kiitos Herra Jumala siitä että en ollut kyseisenä ajankohtana kaupassa!

En ikinä tullut toimeen naapurin kanssa, mutta mielestäni minun kostoni oli hieman julma ja asia kalvaa mieltäni vielä tänäkin päivänä! Vaikka olit naapurin rouva ilkeä minulle niin anteeksi joka tapauksessa! :(

En voi sietää ihmisiä, jotka luulevat, että Irc-galleria = IRC. En voi sietää myöskään heitä, jotka laittavat kuvansa galleriaan ja luulevat irkkaavansa. Vähiten siedän ihmisiä, jotka laittavat teinitissi- ja vatsalihaskuviaan galleriaan kehujen toivossa enkä siedä heitä vaikka irkkaisivatkin (valitettavasti olen niin kiltti, etten viitsi mennä haukkumaan ko. henkilöitä ja nauramaan heille).
Olen suunnattoman onnellinen, että galleria jakaantuu!