TunnustustenLuola.fi

-Mikään ei tunnu enää kiinnostavan
-Olen alkoholisti

Vaimoni säästää voimakkaita viinoja yhdessä suunnittelemiimme bileisiin. Minä juon niitä iltojeni kuluksi ja lanttaan niitä sitten vedellä ettei vaimo huomaa...mahtaa tulla tylsät bileet.

En tiedä pelaanko liikaa, mutta ajellessani autolla katselin puita tien reunalla jotka huojui tuulessa ja huomasin ajattelevani: "onpa hyvä grafiikka".

Olen hävinnyt joskus kymmeniä euroja viikon aikana hedelmäpelikoneisiin. Kaduttaa. Nyt olen yrittänyt lopettaa niiden peluun ja säästää, niin voisi ostaa vaatteita, sähkökitaran yms. Sähköurut olisivat mahtavat. Näin juuri halvan käytetyn eräässä ilmoituksessa. Mutta se on Vantaalla.

17v. nuori mies.

Veljeni kasvattaa omassa kämpässään möyhyä.Tekisi mieli kääriä pari sätkää vaikka olenkin kavereille väittänyt etten ikinä haluasi kokeilla.

Toisinaan jätän menemättä kouluun jotta voisin pelata nettipelejä kauemmin...

Olen pepsiaddikti jo päivän lakko tuntuu kestämättömältä.

Olen pahasti koukussa Matlock-sarjaan. Olen hankkinut jokaisen Suomessa esitetyn jakson ja pidän niistä aina vähintään kahta kopiota siltä varalta että toiselle tapahtuisi jotain. Jos televisiosta tulee uusi Matlock, lukkiudun kotiini ja sammutan kaikki laitteet mistä voisi olla häiriötä Matlockin ajaksi. Jos joku kuitenkin onnistuu minua häiritsemään, olen hyvin ärtynyt koko loppu päivän.
Odotan kauhulla sitä päivää kun Matlockin esitys lopetetaan televisiossa. Pelkään masentuvani, koska en ole onnistunut löytämään muutakaan lähdettä (esim. DVD-julkaisu).
Joskus katson kaikki matlockit peräkkäin, keskeytyksettä. Olin jopa kaksi päivää poissa töistä, koska katsoin Matlockeja. Ystäväni, joka on lääkäri, kirjoitti minulle todistuksen että minulla oli pahanlaatuinen flunssa.
Töissä päivän viimeinen tunti tuntuu todella tuskalliselta. En malta odottaa että pääsisin takaisin kotiin katsomaan taas Matlockia. Joskus jopa salakuljetin jaksoja työpaikalleni ja katselin niitä siellä. Pelkään että jään kiinni ja saan potkut, mutta en silti voi lopettaa.
Osaan kaikkien Suomessa esitettyjen jaksojen tapahtumat ulkoa pelkästään nimen tai tuotantonumeron perusteella. Osaan jopa joidenkin jaksojen vuorosanat ulkoa.
Seinäni ovat täynnä Andy Griffithin kuvia.
Olen harkinnut hoitoon hakeutumista, mutta pelkään että se erottaa minut Matlockista.

Helpotti hiukan.

Olen riippuvainen masturbointiin. Teen sitä useita kertoja päivässä
Yritin vitsinomaisesti kertoa tästä kavereilleni mutta he ottivatkin sen tosissaan ja nauravat minulle asiasta. Myös lesbofetissini on naurunaihe. Ahdistaa ja joskus kiinnijääminenkin on ollut lähellä. Itsetuntoni on nollissa joten uskon myös jääväni vailla seksiä. Unelmoin myös naispuolisista kavereistani ja luokkalaisistani ja vedän käteen heidän irc-gallerian kuviaan katsellen... Haluaisin päästä tavastani eroon...

Olin viikonloppuna eräässä yleisessä tapahtumassa ja hyvän ystäväni veli piti minulle seuraa. Olin aika kovassa humalassa. Herra alkoi jossain vaiheessa avautua minulle ex-tyttöystävästään ja yritin häntä lohduttaa. Asia johti toiseen ja vielä kolmanteenkin.
Sain myöhemmin häneltä tekstiviestin, jossa hän ilmaisi, ettei mikään syvempi minun kanssani häntä nappaa.
Toimin siis lohdukkeena. Minulla on kyllä itseasissa poikaystävä muutenkin.

Olin eilenkin kovassa humalassa. Eräs ystäväni alkoi valitella, että hän on huolissaan omasta juomisestaan ja minäkin aloin vasta silloin ajatella, että viinan kanssa on tullut läträttyä viime aikoina vähän turhan reippaasti.

Tunnen syvää mielenkiintoa mafiaan ja huumeteollisuuteen. Haluaisin seurustella jonkun ison kihon kanssa. Olisi mukavaa tehdä "helppoa" rahaa ja olla alamaailman vaikutusvaltaisin henkilö. Jos minulle suotaisiin tämä mahdollisuus, asuisin jo venäjällä. Lisäksi minulla on hassu mieltymys meksikaaneihin, cowboyhin, merirosvoihin ja miehiin joilla on ase. Näin kerran kuvan miehestä joka oli työntänyt aseen housuihinsa ja se oli mahtavaa. Pidän myös huppupäisistä, kalpeista narkkarin näköisistä miehistä joilla on punaiset silmänaluset. Haluaisin että kaikki ystäväni näyttäisivät tältä. monet näyttävätkin. En kehtaa hengailla normaalien näköisten ihmisten kanssa.

Olen juoppo.

käytän huumeita.

varastelen.

Muuten olen hyvin positiivinen, elämänhaluinen ja miellyttävä ihminen jonka kanssa on helppo tulla toimeen. Minulla on lukuisa ystäväkaarti joka koostuu vittumaisista ihmisistä, rähisijöistä, juopoista, narkkareista, muuten vain todella kummallisista ja epäreiluista ihmisistä. Pidän heistä enkä vaihtaisi kirveelläkään. Tunnen myös "normaaleja" kouluja käyviä tyyppejä, pidän myös heistä mutta olemme ajautuneet erilleen erilaisen maailmankatsomuksen vuoksi. Näemme viikonloppuisin, ja monet yrittävät "auttaa" minua ongelmissani, joita en koe ongelmiksi lainkaan. Olen sitä mieltä, että elämä on liian lyhyt siihen että pitäisi muokata itseään sellaiseksi, joka ei halua olla. Olen viihtynyt näin jo vuosia, enkä voisi karmeimmassakaan painajaisessani kuvitella itseäni silkkilakanoihin. Se olisi harmaata ja tylsää, eli juuri sitä mitä vihaan koko sydämestäni.

Kiitos.

Olen seksiaddikti, jos en saa tarpeeksi seksiä runkkaan todella paljon. Teen sitä joka paikassa, töissä, autossa, tyttöystävän selän takana, tai hänen nukkuessaan, ulkona, oikeastaan missä tahansa paikassa missä ei ole suurta mahdollisuutta jäädä kiinni ja välillä silläkään ei ole väliä..

en kuitenkaan häpeä enkä kadu asiaa, enkä edes koe itseäni erityisen epänormaaliksi.

M21

-Olen käyttänyt huumeita 3 vuotta lähes säännöllisesti.
-Olen ollut töissä viikon valvomisputken jälkeen, vaikken enää maailman menosta paljoa tiennytkään.
-Olen ollut usein pireissä ja bentsoissa töissä.
-Olen edelleen samassa paikassa töissä

-olen 23v nainen-

Olen cs narkomaani, yrittänyt lopettaa peliä montakin kertaa, pelannut 4 vuotta, se on tuhonnut lähes kokonaan elämäni. Olen riidoissa vanhempieni ja ystävieni kanssa sen takia. En ole koskaa missä pitäisi, koulukin menee ihan perseelleen tämän takia, pelaan yöt ja nukun aanmupäivät jonka jälkeen herään taas pelaamaan. Olen alkanut näkemään unia tästä kyseisestä pelistä, ja ainakun kuolen herään. Toivoisin että joku voisi auttaa minua, mutten usko että näin on.

1. Kun olin 8. luokalla. harrastin kännipäissäni seksiä vuotta minua nuoremman tytön kanssa. Seksi oli erittäin hyvää. Mutta silti häpesin sitä koska tyttö on aivoiltaan olematon. Olin hänen kanssaan yhteydessä vielä kaksi vuotta ja meillä oli salasuhde koko se aika. Harrastimme seksiä melkein joka päivä. En ole koskaan kertonut kavereilleni ja tämä tyttö ei ole myöskään koska uhkasin "jättää" hänet jos hän kertoisi. Minulla oli sinä aikana monta monta muutakin naista mutta olin hänen kanssaan vain koska en ole ikinä saanut niin hyvää seksiä. Nyt olen ollut muutaman kuukauden kokonaan ilman minkäänlaista yhteydenpitoa koska seurustelen tällä hetkellä ihanan ihmisen kanssa enkä halua hänelle pahaa.. mutta hänkään ei tiedä tästä..
2. Ryyppään melkein joka päivä. aina vaan kun on rahaa. Jos ei ole rahaa niin lainaan joltain. ja maksaminen kestää ikuisuuden.

Ryyppään kun aina koodaan php:llä.

Olen kofeiini riippuvainen juon kahvia todella paljon. Kun kahvia ei ole saatavilla minun on saatava kofeiini pillereitä muuten tuntuu että räjähdän. Olen juonut kahvia 6 vuotiaasta asti joskus yöllä herään kauheaan vapinaan ja hikoiluun ja minun on pakko syödä muutama kofeiini pilleri. Nukun yössä keskimäärin 3-4 tuntia olen todella lopussa teen 2 työtä ja olen 25v yksinhuoltaja äiti.

Mulla on aika ihmeellinen ongelma, haluan nimittäin kokoajan vaan lisää bassoa. En tajua mitä mun päässä liikkuu kun kokoajan tarttee vaan hommata lisää bassoa.
Tietenkin minulla on oma auto (halvin mahollinen) jossa on niin paljon bassoa mitä opintotuella saa. Kotonakin bassoa löytyy ihan sairaasti, en tiiä mikä mua oikeen vaivaa kun mikään ei tunnu riittävän. En välitä paskaakaan äänenlaadusta mutta mitä enemmän bassoo sen parempi.

Minulle jopa huomautella/kettuillaan tästä asiasta ihan kiitollisesti kaveriporukassa ja ne luulee että mä varmaan piruttain sitä bassoa hamstraan mut kyllä mä ihan tosissani sitä teen. olisin seitsemännessä taivaassa jos joku hifi-lehti haastattelisi minua bassojeni takia, ehkä joskus tulevaisuudessa kunhan vaan saa sitä bassoa enemmän.
Minusta tuntuu että tämä bassokuume ei lopu koskaan, voin nähdä itseni vielä 50-vuotiaana bassottamassa kotona jossa onkin sitä bassoa vaikka muille jakaa. Korvanikin on yllättävän hyvässä kunnossa, en ole huomannut mitää haittaa vaikka kuuntelen näitä ihania matalia taajuuksia ainakin puolet vapaa-ajastani.

Olen vähän huolestunut itsestäni kun ihan kaikki raha menee basson lisäämiseen, mutsikin valittaa kokoajan rahankulusta ja melusta mutta kyllähän sitä nyt joku harrastus pitää olla, miksei voi nyt basso voisi muka olla ihan mukava harrastus siinä missä esim. jalkapallo tai jääkiekko, enpähän ainakaan loukkaa itseäni ja en kuluta viikonloppuja kylillä riehumassa humalassa ja oksentelemassa ihmiseten kyynärpäille.

Välillä basso änkee kouluhommien edelle... tai no melkein aina. En totta puhuen ole tehnyt läksyjä kunnolla siitä lähtien kun löysin basson. Basso on kyllä ihan hyvä juttu mutta ihmetyttää mikä siinä ihmisiä harmittaa kun ei meillä ole edes naapureita lähimaillakaan, kaikki kaverit siitä mulle aikoo päivittäin, välillä itken itseni uneen.
Mitä ihmeen hävettävää siinä on kun mulla on niin hyvä settikin, siihen kuuluu jotkut halvat kaiuttimet, sellaset pienet yamaha jutskat mutta ei niistä sen enempää kun ei niistä lähe bassoo paljon nimeksikään. Sit mulla on joku ihan sairaan iso vahvistin missä on kaikenmaailman nappuloita ja se ei oo kertaakaan kuumennu vaikka on luukuttanu puol päivää täysiä. Sitten siirrytään mun leipälajiin eli bassoon, sitä onkin ihan sairaasti, on aktiivisubbareita pari sit jotain halpoja autosubbareita mistä lähtee yllättävän hyvin ja sit pari ihmemöhkälettä mihin en oo jaksanu keskittyy. Eli siis kyllä noi tästä mun huoneesta yhen seinän ja vähän enemmänkin tilaa vie mutta mitä vikaa siinä muka on jos joku tykkää bassosta, jotkut keräilee jääkiekko-kortteja jotkut taas elokuvia musiikkia sarjakuvia jne. jne. lista on loputon, mä vaan nyt pidän bassosta. Minut haukuttiin pystyy jopa hifi-aiheisilla irc-kanavilla kun koitin ihan asiallisesti keskustella laitteistoista ja muutenkin bassosta mutta väittuvät mua huijariksi ja pelleksi, mikä ihme ihmisiä oikeen vaivaa? kysyn vaan. Ihan pasaak touhua kun täällä ei saa tehä mitää rauhassa.

Pahoittelen että tästä tuli vähän pitkä mutta kun mulla ei ole ketään kelle tästä avautuisin kun jopa äiti nauro mulle kun sanoin että "voisinko mä mennä psykiatrille?" mutsi vastas: "mix muka?" Mä taas sanoin "nokun kukaan ei ymmärrä mitää bassosta ja kun ois kiva oikeesti puhua jollekkin joka kuuntelis" ja tuo mokoma ämmä vaan nauro päin naamaa. Kyllä mä vielä kaikille näytän isona kun mulla on sellanen määrä bassoa joka tyydyttää mua itteekin .

Kiitos

Olen lihonut viikon aikana 3kg, ja olen ihan järkyttynyt tämän takia. Tiedän että se johtuu liiasta siiderin ja kaljan nautiskelusta. Tämäkin kesä on mennyt vaan ryypätessä.
Viinan takia olen sitten pistänyt paskaksi ihmissuhteeni ja ajautunut eroon ainoasta ihmisestä joka mua rakasti.

Olen asunut kohta vuoden ulkomailla ja tällä hetkellä osaan paikallista kieltä huonommin kuin tänne tullessani. Syynä tähän on kaiketi se, etten kestä sitä, että tekemisiäni ja sanomisiani korjaillaan ja tästä syystä siis en ole ollut kovinkaan motivoitunut kieltä opiskelemaan. Pitäköön ylimieliset perkeleet kielensä, ei se suomikaan heiltä hetkessä suju jos sattuisivat sitä kokeilemaan.

Elän usein jonkinlaisessa mielikuvitusmaailmassa, jossa elän elämääni futuurissa, haaveilen asioita, jotka tekisivät minut onnelliseksi jo nyt mutta aina päädyn samaan lopputulokseen, "tehdään näin sitten joskus kun on varaa". Tästä syystä vaikutan sosiaalisesti eristäytyneeltä kummajaiselta ja kanssaihmiseni tietävät sen. En vain tarvitse seuraa kun voin haaveilla netissä tulevaisuudestani, joka ei kuitenkaan tule olemaan sellainen kuin haaveilen sen olevan.

Olen alkoholisti, juon alkoholia lähes poikkeuksetta päivittäin, 3-4 kertaa viikossa reiluun humalaan asti. Poltan myös tupakkaa, olen polttanut jo vuosia vanhempieni asiasta tietämättä. Kumpaakin teen siksi, että se helpottaa oloani tämän ahdistuksen keskellä.

ÄÖ:ni on 148 mutta silti tunnen, että tulen koko ajan vain tyhmemmäksi, ihan sama mitä teen. Välillä on helvetin hölmö olo. Varmaan alkoholin syy.

En ehkä koskaan voi rakastaa ketään, näin luulen erään tärkeän ihmissuhteeni kariuduttua. Samapa tuo. Elämä on turhan hankalaa ilman heilojakin.

Näin loppukevennyksenä, ajelin tuossa taannoin genitaali- ja rintakarvani ihan vaan koska halusin kokeilla. Mikäs siinä posliinina, muutaman päivän jälkeen rintakarvasänki pukkasi t-paidan läpi mutta alakerran ajoa voin vain suositella.

Ensimmäinen tunnustukseni, helpotti vähän

M22