TunnustustenLuola.fi

olen itsekäs, sitoutumiskammoinen vastuunpakoilija jolle mikään ei riitä. pidän jatkuvasti useampaa miestä "hollilla" jotta tuntisin itseni halutuksi. yleensä haluan miehistä vain seksiä ja jos joskus rakastunkin ja päästän lähelleni ahdistun todella helposti. kadehdin ystäviäni jotka elävät avoliitossa ja säteilevät parisuhdeonnea. tunnen itseni niiiiiin säälittäväksi ja valehtelenkin toisinaan saadakseni elämäni kuulostamaan hienolta ja mielekkäältä! vihaan erästä koulukaveriani, hän on maailman ärsyttävin ja tyhmin. olemme kuitenkin samaa porukkaa joten joudun esittämään kivaa hänelle vaikka tekisi mieli vaan vittuilla sille tyhmälle teinille.

Olen sairaalloisen mustasukkainen poikaystävälleni, usein ilman syytä. Teen itse asioita, joita en kestäisi poikaystävän tekevän minulle. Ihastun helposti vieraisiin miehiin. Olen itseäni täynnä kun juon. Kaivelen kännissä vanhoja riitoja uudestaan ja uudestaan. Olen lyönyt useasti poikaystävääni mutta olen luvannut lopettaa sen ja niin teenkin. Inhoan paljon alaa jota opiskelen mutta en aio vaihtaa sitä. Inhoan sitä kun syksyllä kesän rusketus lähtee ja masennun siitä. Olen kateellinen ruskettuneille ihmisille. Minusta tuntuu että olen pilannut elämäni väärillä valinnoilla enkä uskalla muuttaa mitään.
Rumannäköiset ihmiset saavat minut voimaan pahoin.

Minun on pakko etsiä jännitystä suhdeseikkailuista, vaikka sanon kaikille, että en ole pettäjätyyppiä. Oikeasti varsinkin kesäisin kierrossa on jatkuvasti 3-4 miestä. Tilanteiden selvittely sekä aikataulujen sumpliminen tuottaa minulle nautintoa. Syksyn tullessa sitten valitsen mieleiseni yksilön pidempään suhteeseen.

Tällä hetkellä olen kuitenkin valinnut väärin, ja yksi kesäkissoistani on itsetuhoinen. En halua olla yhteydessä tähän mieheen mutten myöskään kantaa mahdollista itsemurhaa harteillani.

Mietinpä vain mitä erehtymättömälle naisenvaistolle on käynyt, kun olen tällaiseen soppaan itseni ajanut.

* Työpaikallani on haiseva, likainen, idiootti ruuvia vääntämässä. Sotkeutuu joka asiaan vaikkei asiasta mitään tajuaisikaan. Joskus hän taputtelee minua. Hyi hitto!

* Vihaan työtäni, työkaverit ovat kantava voimani.

* Olen kämppäkaveriavioliitossa enkä kykene lähtemään kaiken yhteisen vuoksi.

* Olen laiska ja ylipainoinen.

* Haluan että minusta pidetään.

* Puhun liikaa ja joskus liian avoimesti.

petin entistä poikaystävääni ainakin 10kertaa. Hän ei tiedä niistä kuin kaksi tapausta,olin 7:män kanssa sängyssä ja muiden kanssa muuten vain. kolmen kanssa oli ihan suhde!

Olen seurustellut jo noin kolme vuotta. En rakasta kumppaniani, mutten tahdo jättää häntä koska en tiedä tapaa jolla en loukkaisi häntä niin paljoa.
Tahtoisin rakastella kahden parhaan naispuolisen ystäväni kanssa. Mahdollisesti tämä voisi jopa toteutua.
Usein haaveilen pettämisestä, mutten ole enkä aio toteuttaa tätä pyrkimyksellisesti. Tilaisuus saattaa tehdä kuitenkin varkaan...

18v. miehenalku

Paras ystäväni kertoi tavanneensa hyvännäköisen ja rikkaan miehen. Eräänä päivänä hän meni käymään miehen luona ja soitti sen jälkeen minulle innoissaan. Miehellä oli ollut TODELLA iso penis ja hän oli ollut todella kiihkeä sängyssä. He olivat harrastaneet seksiä keittiössä, olohuoneessa, ammeessa, parvekkeella...huh huh. Tottakai ystäväni kävi miehen luona myös seuraavana päivänä. Silloin mies oli ehdottanut sokkotreffejä oman parhaan kaverinsa ja minun kanssa. Suostuin heti ehdotukseen, sillä halusin tavata tämän rikkaan miehen ja sen kaverin.
Ilta koitti, ja me parhaan ystäväni kanssa menimme miehen hulppeaan kattohuoneistoon drinksuille. Miehen kaveri ei ollut vielä tullut.
Tunsin vetovoimaa heti minun ja ystäväni uuden valloituksen välillä. Se oli suorastaan sähköistä, seksuaalista vetovoimaa jollaista en ole koskaan ennen sitä, enkä sen jälkeen tuntenut kenenkään muun kanssa. Me flirttailtiin, juteltiin, luotiin pitkiä silmäyksiä... pikkuhuppelissa ajattelin heti, että tämän miehen haluan. Olin hyvin kiihottunut. Ystäväni jäi selkeästi ulkopuolelle.
Ilta piteni ja kuumeni ja mies hiplaili sekä minua että ystävääni, jopa huomaamattomasti yhtäaikaa. Miehen ystävä, eli minun sokkotreffikumppanini ilmoitti ettei hän päässytkään tulemaan. En ollut lainkaan pettynyt, en tietenkään!
Tuli aika, jolloin mies tarjoutui heittämään minut ja ystäväni kotiin. Pysähdyimme ystäväni talon edessä, he antoivat pienet pusut toisilleen ja lupasivat molemmat soittaa. Sanaakaan sanomatta mies ajoi sen jälkeen takaisin kotiinsa, nousimme autosta ja otimme hissin takaisin kattohuoneistoon. Kävimme toisiimme heti kiinni ja revimme vaatteet pois..hän nosti minut syliinsä, työnsi minut eteisen peiliseinää vasten ja työntyi sisääni kiihkeästi.
Sekstailimme koko yön enkä koskaan ole harrastanut kenenkään kanssa niin kiihkeää seksiä. Se oli suorastaan eläimellistä. Seuraavana aamuna hän kertoi lauenneensa 7-8 kertaa. Lähdin kotiin pää pyörällä.
Tiesin, että mies on täysi sika joka ei ole tutustumisen arvoinen millään muulla tasolla kuin seksissä. Hän jopa tunnusti, ettei mitään kaveria edes ollut tulossa, vaan hän halusi tavata pelkästään minut ja keksi sokkotreffit keinoksi tehdä se, sillä ystäväni oli kehunut minua todella hyvännäköiseksi ja seksikkääksi.
Tapasin hänet muutaman kerran sen yön jälkeen seksin merkeissä. Ystäväni luonnollisesti ihmetteli miksi mies ei enää soita hänelle. Kerroin, että mies oli soittanut minulle. Myöhemmin tunnustin tavanneeni miehen, mistä ystäväni suuttui sekä minulle että miehelle.
Tulos: vuosien ystävyyden rikkoutuminen ja abortti.

olen rakastunut 17v poika.
saan naisia mutta usein ajattelen vain sitä yhtä ja lopulta en tuo naisia kotiin tai keksin ainakin teko syyn miksi en harrasta seksiä(kavereille sanon että sain jos he eivät tyttöä tunne).
tyttö on samassa koulussa saman ikäinen ja juttelee minulle usein.
olen epätoivoinen

mulla on hirvee rakkaudenkaipuu mut mun itsetunto on nollissa... mikään ei suju ja kaverit nauraa ja se on hirveetä ja laskee itsetuntoa roimasti... moni nainen on tullu kysymään mut en oo ollu kiinnostunu, koska ainoa ihminen jota rakastan on jo toisen kanssa...

Rakastan parasta ystävääni enkä tule pitkään aikaan pääsemään hänestä yli. Valehtelen hänelle päin naamaa, että olen ok sen faktan kanssa että olemme vain ystäviä. Tuntuu täydeltä kidutukselta olla samaan aikaan äärettömän läheinen ystäväni kanssa ja haluta silti koko ajan enemmän.

Olen 62-vuotias mies ja asun Vietnamissa. Minulla on kaksi tyttöystävää täällä. Toinen on 19-vuotias ja toinen 22-vuotias.

Häpeäkseni en kadu enkä häpeä tätä tilannetta, vaan nautin siitä suuresti. Saatan ottaa muutaman uudenkin tytön ilokseni. harmittaa vain, etten tullut tänne jo aikaisemmin.

Olen varattu nainen ja rakastunut ihanaan mieheen kuin koulutyttö. Miestä en voi ottaa tai saada. Tekisin melkein mitä vain että saisin miehen mutta en voi kuin tyytyä haikailemaan... Omaa miestäni kohtaan en tunne enään mitään, ehkä ystävyyttä.

Olen biseksuaali. Tyttöystäväni tietää, että olen. Samoin suurin osa kavereistani. Sen sijaan vanhemmat ja muut sukulaiset eivät tiedä. Haluaisin kertoa, mutta en tiedä miten vanhempani suhtautuisivat. Ties vaikka heittäisivät pois kotoa.

Rakastan liian montaa ihmistä, ja minusta tuntuu että tyttöystäväni ei ole yksi heistä. Olemme olleet yhdessä melkein vuoden. Olen koko ajan jotenkin pitänyt suhdetta "väliaikaisena". Kuitenkaan minulla ei ole varsinaisesti ketään muutakaan näköpiirissä, eikä mitään akuuttia tarvetta tai syytä jättää tyttöystävääni. Pidän hänestä kovasti.

En osaa hahmottaa, kuinka suuri saavutus minulta oli päästä Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan ensimmäisellä yrityksellä lukion jälkeen. Isä on asiasta ihan onnessaan ja toistelee, että "sieltä tulee kuule kuuden ällän ylioppilaitakin takaisin häntä koipien välissä". Tietysti olen iloinen pääsystä, mutta eipä se juuri miltään tunnu.

Olen pettänyt jokaista tyttöystävääni, joiden kanssa olen elämäni aikana seurustellut. Haluaisin löytää sen täydellisen naisen, jota en pettäisi...

Olen tehnyt erittäin klassisen virheen; ihastunut ukkomieheen. Nyt yritän epätoivoisesti pyörittää mukanani muutamaa muutakin miestä, jotta lapsellinen ihastukseni ei paljastuisi. Pahinta kai on, että tämä mies luultavasti käyttää minua vain tarpeidensa tyydyttämiseen... Puhuu kauniisti hetken ja unohtaa kai sitten taas seuraavaan tapaamiseen asti. Tiedostan tämän kaiken ja silti nautin hetkistä hänen kanssaan enemmän kuin koskaan ennen kenenkään kanssa.

tässä nyt tämmönen tunnustus.. tahtoisin että jokainen natsi, uusnatsi, skini, ja kaikki muutkin uhkeat arjalaiset jotka ovat olevinaan muita rotuja ylempänä hävitettäisiin maapallolta!! tahtoisin myös että koko maailmassa vallitsisi täydellinen anarkia. silloin vain ruumiin ja sielun voimilta vahvimmat selviytyisivät!!

Toinen tunnustus

minut on jätetty noin kuusi kertaa yhden ainoan syyn takia.. "sä oot liian kiltti!!" tämän takia en uskalla alkaa seurustelemaan kovin helpolla, koska pelkään sitä että taas 1 - 4 kuukauden päästä muija tulee sanomaan "sori tää ei oo sun vika mut sä vaan oot liian kiltti, voidaan kai me silti olla kavereita?" se sattuu niin paljon että en enää uskalla ottaa riskiä!! Olen kyllä suhteessa aina kiinnostunut kumppanini menemisitä, ja kerron välittäväni hänestä paljon, vietän aikaa hänen kanssaan, ja todella näytän että olen tosissani suhteessa!!

Kysymys naisille edelliseen tunnustukseen liittyen!!

Pitäisikö miehen olla mustasukkainen, kysellä jatkuvasti missä olet ollut, olla väkivaltainen, vittuilla koko ajan, epäillä kaikkea?? kommentoikaa niin tiedän miten olen parempi mies, kun kerran olen liian kiltti!!

Olen ihan liian rakastunut. Pelottaa että kaikki menee päin helvettiä kuitenkin, vaikka nyt tilanne näyttääkin hyvältä.
Tahtoisin viettää jokaisen liikenevän sekunnin rakkaani kanssa, ihan vain oleillen ja kiehnäten.
Pelkään että hän kyllästyy minuun kun olen melkoisen lapsellinen ja vaadin huomiota miltei kokoajan.

Ihanaa kun asiat ovat näin hyvin ja minulla on maailman paras mies.

Minusta tuntuu että minua kohdellaan kuin vammaista eli erittäin säälittävästi.. tämä asia ärsyttää minua ja saa minut pahalle mielelle.

Olen sitä mieltä, että homot kuuluvat armeejaan ja menevät mielummin sinne. Saahan siellä nähdä 'miehisiä' miehiä tosin kuin sivarissa.

Olen päättänyt, että en hanki tyttöystävää ennenkuin olen saanut elämän vakaalle pohjalle, eli koulut loppuun ja hyvä työpaikka. Minua naurattaa teinien (tällä viittaan peruskoululaisiin) suhteet, he ovat toisen kanssa vain siksi, että saisivat 'kuuluisuutta' (eli 'Mäpä olin sen ****** henkilön kanssa, mut se oli niin ääliö et jätin sen eilen') ja sitten kun jätetään, niin saadaan hyvä syy haukkua koko toinen sukupuoli (kaikki jätkät on homoja, kaikki likat on huoria jne.).

Olen seurustellut tyttöystäväni kanssa kauan ja pelkään menettäväni hänet, koska kotona on vaikeeta, enkä kerkiä näkemään häntä niin usein kuin molemmat meistä haluaisi! Käyn lukiota, enkä ole mikään "välkky" , joten kouluhommiin menee 10krt:ainen aika kuin normaalilla opiskelijalla. Edellisen seurauksena vietän päivät pitkät koulussa ja loppuajan kotona! Ajattelen aina , että olisi ihanaa, jos hän ns. "odottaisi minua", kunnes pääsen pois täältä helvetin "7:ltä tasolta", mutta en voi vaatia häneltä liikaa, joten toisin sanoen elän siinä pelossa, että menetän hänet, enkä voi hänelle mainita asiasta, koska pelkään, että hän ajattelee minun vaativan olemista kanssani väkisin...Voin kertoa ettei oo mikään mahtava tunne!!!
poju oolmoust 17