TunnustustenLuola.fi

en ole eläissäni harrastanut seksiä selvinpäin. noin kuukausi sitten suutelin kunnolla ensimmäistä kertaa elämässäni ilman alkoholin vaikutusta veressäni. se oli loistavaa... kuinkakohan paljon parempaa seksi voikaan olla? toivon pääseväni pian kokeilemaan
olen 25v. nainen, en alkoholisti

Petin eilen poikaystävääni. En tiedä miten siinä niin kävi mutta panin sitä toista. Nyt on morkkis. Viime viikolla baarissa iskin myös jonkun äijän, sitä en sentään pannut, mutta heräsin hänen vierestään aamulla. Olen pettänyt poikaystävääni ennenkin. Minua vituttaa kun olen tällainen paska. Rakastan poikaystävääni, ainakin jollain tasolla.

19.3.2005
aloitin juomisen 12 v ja polttamisen 13v.varastamisen 14v. jonka jälkeen alkoi lievästi sanottuna surkea jakso johon sisältyi mm.varastelua,tappeluita,kannabiksen,vauhdin,heroiinin,pillereiden yms.käyttöä sekä sekakäyttöä tietenkin.
varastin autoja ja ryöstin huoltoasemia enkä jäänyt mistään paitsi parista surkeasta näpistyksestä ja madonna-patsaan polttamisesta kiinni.
meinasin saada sakkojen muunnosta parisen kuukautta linna jolloin havahduin ja lopetin kaikki kuin seinään,vain koska en halunnut lukkojen taakse pedofilien,raiskaajien,murhaajien ja muun paskan roskasakin kanssa.
olen saanut entisiä koulu"kavereita" aloittamaan huumeiden käytön enkä edes oikeastaan häpeä mitään.
meinasin menehtyä heroiinin yliannostukseen.
sain klamydian ja panin edellisen sen hetkistä hoitoa edellisen viikonlopun panon pannessa kaverini kanssa vieressä katsellen meitä.
ilkeää,eikö?
ajattelen ensirakkauttani lähes päivittäin enkä pysty lopettamaan vaikka olimme yhdessä vain noin kuukauden ja sain vain kerran p.....
olen ollut yhdessä jo 3 vuotta avovaimoni kanssa jota alussa petin ja jätin ja pistin sen vielä juoksemaan perässäni pitkin kaupunkia.
olen ehkä ihastunut pariin hänen kaveriinsa ja haluaisin harrastaa seksiä hänen pikkusiskonsa kanssa joka muuten on erittäin upean näköinen nainen.olen nähnyt unta itsestäni harrastamassa rivoa seksiä itse pirun kanssa ja se kiihotti minua hyvin paljon...tervettä??!!!
älkää käsittäkö, väärin rakastan avovaimoani enemmän kuin itse elämää ja se on PALJON se. hän ei vaan tunnu ymmärtävän sitä että tarvitsen vapautta että "pystyisin hengittämään".silti kaikki tuntemani ihmiset tuntuvat pitävän minua tosi hyvänä tyypinä. oli vapauttavaa tunnustaa pari pikku juttua.kiitos.
ps.heitin tuopilla parasta kaveriani baarissa päähän ja hakkasin kaksi pässiä jotka puuttuivat avovaimoni ja minun väliseen riitaan joka ei heille tosiaankaan kuulunut.
itsetuntonikin on nollassa,miksiköhän?niin,ja olen huomannut olevani jonkin sortin ateisti,rasisti,sovinisti ja muutenkin ennakkoluuloinen.
olen 21 vuotias mies.
mitäköhän elämä vielä tuo tullessaan?

Olen ollut puolisoni kanssa kuutisen vuotta. Emme ole onnelisia, mutta rakastamme kyllä. Tuntuu ettei meillä ole mitään muuta yhteistä kuin lainoja, koira ja auto. Emme osaa olla kahdestaan. Seksiä emme ole harrastaneet pitkään. Silti on vaan niin helvetin vaikeaa päästä menee. Tiedän että on hölmö, mutta pelkään että jos muutetaan erilleen ja tahdon häntä takaisin, hän ei ottaisi. Mutta silloinhan ei olis muutenkaan suhteessa mitään järkeä.
VOIH.

en osaa muodostaa ihmissuhteita vastakkaiseen sukupuoleen.
ja pelkään, että minut tunnistetaan aikasemmastani tunnustuksesta.

pelkään että ystäväni hylkää minut kokokaa. hän on alkanut liikkua 'suosituimpien' jätkien kanssa. olin eilen todella vahingoniloinen kun kuulin että yhden näistä jätkistä pirskeisiin oli soitettu poliisit ja menot loppunut. toivoin että he olisivat jääneet polttelustakin kiinni.

Tänään.Tänä yönä minä nain etisen poikakaverini kanssa vaikka en sitä ikinä olisi uskonut.Oma (omituisella tavalla poikakaveri)rakas on yötä muualla.kaduttaa.Ei edes käytetty kortsua.Tiedä mitä tauteja sain.Miksi olen tällainen?MIKSI!?!??!?!Nyt se makaa sängyssä ja minä livistin kirjoittamaan tunnustusta.Miten voin kertoa rakkaalleni?Mitä helvettiä olen tekemässä.Lisäksi rikoin lupaukseni olla juomatta.Join ja nyt kävi näin.Ja pelkään jääväni kiinni ja mietin epätoivoisena keinoja peittää tämä.
Miksi ihminen on PAHA olento?

olen pettänyt minun tyttöystävääni. no ei nyt välttämättä niin maata jarisyttävä tunnustus mutta minusta se tuntuu todella isolta asialta... tuntuu erittäin pahalta... hävettää kun pitää olla näin lärvit että edes tänne kehtaa tunnustaa tällaista. On myös aika monta muuta asiaa tunnustettavana.
- olen varastanut kaupasta
- olen ostanut olutta/tupakkaa alaikäisenä kaupasta
- olen humalassa
- olen erittäin humalassa
- olen ampunut raketteja koulun sisätilossa yläasteella
- olen KÄNNISSÄ!!!

Olen vegaani ja töissä ruokalassa. En voi sietää ihmisiä jotka tilaavat liharuokaa. Mielestäni he ovat eläintä pahempia. Tarjoamme aina myös kasvisvaihtoehtoja, mutta silti, on vielä naisiakin, jotka aina tilaavat lihaa. Uskomatonta. He näyttävät itsekin syöttöporsailta. Vähintä mitä voin asialle tehdä, on, että laitan liharuokaa tilaaville aina vähemmän kastiketta. Myös syyt miesvihaani ovat ideologisia. Puhkun raivosta aina kun joudun laittamaan miesten lautaselle lihaa.

Inhosin aikoinaan DJ XXXX-mainoksia niin paljon että en nykyäänkään ala kyseisen firman asiakkaaksi. Tuolta ei pelasta edes nimenvaihto. Hetkisen aikaa minulla oli kuitenkin heikkouden hetkenä hommattu kännykkäliittymä tuosta lafkasta, mutta kyseinen mainos alkoi aiheuttamaan inhon tunteita.

Ei mulla oo mitään ihmpeempää...

Erosin poikaystävästäni ja nyt silti aina kun näen hänet nykyään tahtoisin vain hypätä hänen kanssaan sänkyyn!

kuuntelin parhaan ystäväni rakkaushuolia puhelimessa samalla kun hänen avomiehensä antoi minulle elämäni panot. tämä tapahtui silloisen mieheni autossa.

Kun olin nuori joskus muutamia vuosia sitten, luulin etten koskaan joutuisi katumaan mitään mitä teen ja että päätökseni olisivat aina oikeita. Nyt kuitenkin olen huomannut että olen tehnyt - tähän asti - suurimman virheeni. Jätin silloisen tyttöystäväni niinkin kauan sitten kuin kevät-kesällä 2001. En silloin ymmärtänyt, kuinka tärkeää on rakastaa, ja myös tulla rakastetuksi. Sellaista tunnetta en ole sen jälkeen tuntenut, enkä usko että koskaan tunnenkaan, koska silloin jo tiesin kuka on SE oikea. Nyt se on jo myöhäistä, koska olet seurustellut jo pitkään toisen kanssa...toivon silti sinulle kaikkea hyvää, ja sisimmässäni uskon että minulla on aina paikka sydämessäsi, koska sinä olet vienyt koko sydämeni silloin joskus, kauan sitten... millennium.

Jouduin sairaalaan koska kuulin ääniä. Ne antoivat lääkettä siihen. En pidä todellakaan lääkkeistä. söin niitä jonku pari vuotta. Koska mitään ei tapahtunut sanoin että äänet ovat loppuneet. Lääkekuuri loppu 31.12.2004 uusi vuosi alkoi hienosti pillerittomällä elämällä. Mä kuulen ääniä mut sou not ne vaan pelottelee mua, ketä kiinosta??..

Lääkäri sanoi miten lopetetaan.. mä tein niin en mennyt loppu aikana tapamisiin koska polttelin savua (ja ne syyttää sitä äänistä).

Olimme baarissa tanssilattialla ja minua alkoi oksettamaan todella paljon. Nappasin muovisen tuopin kaiteelta ja oksensin siihen viimeksi juomani drinkin. Poistuin vessaan oksentamaan loput, jonka jälkeen lähdin kotiin. En tiedä joiko joku siitä tuopista, enkä edes halua tietää.

Olen sairas ja murhanhimoinen. Minulla ei ole moraalia. Rikon lakia joka päivä ja nautin siitä. Kuvittelen joka päivä kaiket päivät mitä sairaimpia tapoja murhata ihmisiä. Kuvitelmissani tapan tuttavia ja tuntemattomia. Kun luin Amerikan Psykon sain erektion kaikissa tappokohdissa. Kiihottavinta mitä olen ikinä nähnyt on elokuvan Irreversable 10-minuuttinen, brutaali raiskauskohtaus. Ostin elokuvan vain sen kohtauksen takia, jotta voisin katsoa sitä joka päivä ja runkata. Olen suunnitellut murhan, josta ei voisi jäädä kiinni.

Olen maailmaa nähnyt 26v mies. Kuuntelen toisinaan afrikkalaista ja Karibianmeren musiikkia. Minulla on ystävä, joka on puoliksi afrikkalainen. Lisäksi olen ystävystynyt monien romanialaisten, espanjalaisten ja ranskalaisten kanssa. Tunnen ainoastaan yhden saksalaisen, joka on loistotyyppi.

Silti osaan natsi-saksalaisen marssin "Erika" sanat jota yleensä kännissä yksin kulkiessani laulan. Hiukseni ovat puolipitkät. Lisäksi osaan laulaa Sibeliuksen Ateenalaisten laulun, eli "Kaunis on kuolla kun joukkosi eessä / urhona kaadut..."

Toisinaan sanon ilman syytä "mä tapan", vaikka en edes ajattele ketään, saati tappavani.

Vihaan kaikkia ihmisiä jotka kiroilevat.
Se on erittäin säälittävä tapa ilmaista olevansa "kova tyyppi".
Se on todella tyhmän kuuloista ja kamalaa kuunneltavaa.

Tilasin lihavalle, melko nuorelle tietotekniikanopettajallleni sähköpostin välityksellä rasvaimuesitteen. Jotenkin hän on vain niin ärsyttävä, vaikkei ole tehnytkään mitään ärsyttävää juuri minua kohtaan.

Hävettää tunnustaa että miesystäväni pompottaa minua miten haluaa ja minä vain alistun kaikkeen. Reilun vuoden seurustelun aikana oon kokenu miltä tuntuu tulla petetyksi MONTA kertaa, antanu hiljasen hyväksynnän jatkuvalle ryyppäykselle, valehtelulle, rikotuille lupauksille, sairaalloiselle mustasukkaisuudelle... pahimpina aikoina ottanu turpaankin... silti en pysty päästämään irti vaikka lupaan aina että ei enää kertaakaan. Hän osaa sitten olla pitkiäkin aikoja (muutaman kuukauden) ihmismäisesti, kunnes kaikki taas alkaa alusta. Olen niin väsynyt tähän paskaan, mutta viimeisenä oljenkortena ajattelen aina että pitää yrittää edes lapsen takia. Lapselle hän on maailman paras isä, mutta avomiehenä... no jaa... Itsepetostahan tämä kaikki on, miksi en pysty vain sulkemaan häntä elämästäni?!?
Mieluummin lyön itseni rikki kerta toisensa perään, kun tekisin sen vain kerralla ja pystysin eheytymään vihdoin kokonaiseksi.
Hävettää käydä baareissa, jossa meidät molemmat tunnetaan, kun kaikki tietää mikä on homman nimi... silti vain riivin kulisseja kokoon. Säälittävää, eikö?