TunnustustenLuola.fi

Rakastan poikaystävääni, mutta en uskalla sanoa sitä hänelle.

Nainen 19v

haluan olla humalassa joka päivä, koska rakastan huurteista! jos minulla olisi rahaa joisin joka päivä, mutta kun minulla ei ole. otan velkaa joka päivä. olen velkaa n.400� juomisesta. *TYKKÄÄN RYYPÄTÄ, NO POLTTAKAA HIHANNE.

Käyn aina kusemassa parvekkeelta. Sinne on rauhallista mennä yksin. Sateella kusen sieltä ihmisten päälle. Kerran paskoin astiaan ja mössäsin sen kuohkeaksi ja sitten laitoin sen kolmeksi viikoksi väestönsuojaamme. En ole sen jälkeen kummemmin siellä käynyt. toivottavasti joku on löytänyt sen.

Jokin aikaa sitten tein kavereideni kanssa pilakuvan eräästä tutustani, josta en oikesastaan koskaan ole pitänyt. Kyseinen kuva pyöri ircin (oikean ircin) välityksellä. Jotain kautta kuvan aiheena ollut henkilö näki kuvan kavereineen, ja kuulemani mukaan ei enää halua koskaan nähdä minua.

Aluksi minulle tietenkin tuli fiilis "näin ei pitänyt käydä", ja kävin mielessä, oliko fiksua edes tehdä kuvaa. Parin päivän katumisen jälkeen mieli muuttui. Kyseinen pilakuva kuitenkin on totta (liittyen hänen aiempiin tekemisiin/sanomisiin ja olemukseen), jokseenkin loukkaavalla ja arkaan paikkaan osuvana. Kyseinen henkilö kuitenkin on vituttanut minua todella kauan, ei pelkästään minulle sanomien kommenttiensa kautta, vaan miten on henkisesti loukannut rakastamiani henkilöitä.

Jos jotain negatiivista pitää tästä hakea, niin kuvan henkilön sukulaiset, jotka ovat kavereitani, ovat pahastuneet kuvasta, eivätkä ole enään niin hyvissä väleissä kanssani. Harmittaahan se jonkin verran, mutta on minulla muitakin ystäviä tässä maailmassa.

Aivan sama mitä kuvan henkilö minusta ajattelee, tai mitä paskaa minusta on puhunut maailmalle episodin jälkeen. Tulkoon vaikka "teiniangsti" possensa kanssa kivittämään minua, kuva on kuitenkin niin totta kuin pystyy olemaan, sen hän tietää itsekin.

Olen 15-vuotias tyttö. Minulla on paljon ystäviä, koulu menee ihan hyvin, eikä minulla ole vaikeuksia perheeni kanssa. En myöskään polta tai juo.
Ystävieni kanssa hymyilen ja nauran paljon, ja saan heidät luulemaan, että he tuntevat minut, kertomalla jotain merkityksettömiä asioita itsestäni. Inhoan heitä, ja puhun heistä paskaa heidän selkiensä takana.
Kukaan ei varmasti uskoisi, että vihaan itseäni, maailmaa ja muita niin paljon, että millään ei ole enää väliä. Ajattelen pahaa kaikista, hymyillen. Silti tunnen joskus onnellisuutta silloin, kun olen ystävieni kanssa.
Minulla on myös jonkinlainen syömishäiriö. Olen ikuisella dieetillä, ja vartaloni on maailman kuvottavin. Inhoan itseäni siitäkin syystä, kun sorrun aina syömään.
Poden paniikkihäiriötä. Olen raapinut jalkani verille.
En haluaisi myöntää kaipaavani apua, enkä sitä, että olen sairas paskiainen. Säälin itseäni, kun kirjoitan nettiin tällaisen vuodatuksen.

Isät ja pojat.

Missä vaiheessa elämää on aika myöntää itselle se, että isäsi pysyy samana kusipäänä mitä hän on ollut koko sinun elämäsi. Tiedän että meidän yhteinen aikamme on vähissä, jos hän elää vielä 10 vuotta on ihme. Pelottaa että hän kuolee ennenkuin olen sinut hänen ja näin ollen itseni kanssa, jää varmasti kaivamaan sisuksia koko loppuelämäksi. Olen vuosia yrittänyt antaa hänelle anteeksi ja suurissa määrin jopa onnistunutkin. Jos vain pystyisin näkemään isäni kaverina ja isä ajattelisi minusta samoin. Isä oli on ollut koko ajan ollut poissa, jos hän olisi ollut enemmän kotona vihaisin häntä luultavasti enemmän.

27 vuotta ja 10 vuotta poissa kotoa. Joitain asioita voi luultavasti paeta, mutta ei sitä mistä olet lähtöisin.

Olen 15-vuotias poika. Ihastun liian useasti tyttöihin pelkän ulkonäön perusteella, tälläkin hetkellä pidän eräästä minua 2vuotta vanhemmasta tytöstä. En uskalla tehdä aloitetta, koska olen ujo ja pelkään ettei hän pidä minusta. Joskus katson häntä ja hän katsoo minua. Luulen hänen tietävän, että olen ihastunut häneen. Hän käy samaa koulua (minä ylä-asteella ja hän lukiossa.)

En ole enää mistään,enkä kenellekään kateellinen!Jes!Yksi kuolemansynti selätetty,ellen nyt ihan väärin muista.Kun on kaikki kondiksessa itsensä kanssa,niin pystyy ihan mihin vaan.Uskon avulla on ratkottu monia ongelmia:olen oppinut olemaan sinut itseni kanssa.

Olen elämässäni rakastanut vain yhtä ihmistä ja rakastan edelleen. Seurustelin hänen kanssaan aikoja sitten ja vieläikin ikävöin häntä :(

Olen ostanut helsingin pörssin kurssikehityksellä mitattuna huonoimmin menestynyttä (12kk) yritystä Cencorpia (-64,23%/12kk) salkkuuni suhteutettuna "isolla siivulla". Olen tehnyt oikeastaan kaikki mahdolliset virheet tällä osakkeella mitä ns. bullero voi tehdä.

- olen aina ystävällinen ja iloinen kamuilleni ja ystävilleni mutta kun tulen kotiin haistatan paskat kaikille.
- en ole ikinä käyttänyt ehkäsyä koska en vaan muista sitä siinä tilanteessa.
-en itke, ikinä niin että joku näkee. esim.kun paras ystäväni lähti kielimatkalle en itkenyt kun vasta kotona vaikka bestikseni vollotti.
-en osaa käyttää rahojani oikein.
-en sano koskaan ei jos on jokkut bileet tai baari keikka tiedossa, menen aina mukaan vaikka olisi kuinka paljon muutakin tärkeämpää tekemistä.

Kaikki vihaavat minua.

tahtoisin pukeutua naisten seksikkäisiin alusvaatteisiin jonka jälkeen nainen käyttäisi minua hyväkseen strap-onilla

m23

olen komea urheileva mies, kusen monesti lavuaarii, koska se on helppoa ! en kuitenkaan tee sita kotona. kylassa toisinaan ja saatan tutkia pyykkikorin ja haistella naisten pikkuhousuja.

Kiusaan poikaystävään vain siksi että itse kiihotun siitä. Kiusaamisen jälkeen pyydön anteeksi ja viettelen hänet.
koskaan muuten en häneltä halua.

Minua ärsyttää suunnattomasti kun kaikki toistavat ircquotesseissa "oli aika owned-olo" tms.

Pienempänä varastin kaveriltani leijonalelun ja jäin kiinni kun hän tuli käymään meillä ja löysi sen lelujeni joukosta. Tuolloin oli syntymäpäiväni ja itkin pari tuntia sen takia kun hävetti. Ikää oli 7v.

Syön ehkä 70 g pussillisen sipsiä päivässä, mutta olen silti vähän alipainoinen.

Minulla on ollut kohta vuosi juttua yhden pojan kanssa messengerissä, irl emme edes puhu, hävettää. Emme ole yhdessä. En tiedä enää pidänkö hänestä niin paljoa että se olisi sen kaiken arvoista.

Ennen ajattelin em. poikaa IHAN koko ajan, en tajua miten olen onnistunut tuhlaamaan niin paljon elämästäni.

Rakensin kerran Juissi -purkeista suuren linnakkeen. Ystäväni kaatui siihen, joten hakkasin hänet ja ilmakiväärillä uhaten pakotin hänet rakentamaan uuden.

Laitoin ulostuslääkettä koulumme ruokalassa maidon sekaan, ja seuraavana päivänä koulu oli suljettu, sainpahan lomaa.

Kasasin kerran usean ison raketin (mm. Millenium 2000 -raketin) ruudit yhteen Pringles purkkiin siten, että purkki oli aivan täynnä, ja laitoin sytytyslangan palamaan. Piilouduin lumipenkan taakse ja tukin korvani, vähän ajan päästä menin katsomaan, niin Pringles -purkin ympärillä ollut lumi oli sulanut, ja maa syttynyt tuleen.

Rikoin ystäväni vesimelonin golfmailalla.

Olen ampunut impulla viilattuja kuteja. Jättää hyvää jälkeä jos sillä osuu räksään.

olen joskus myynyt itseäni netin kautta. asia kaduttaa minua nyt todella paljon. olen vasta 15 vuotias ja myin itseäni 3 vuotta sitten eli 12 vuotiaana. seksi kiinnosti minua niin paljon, että en malttanut odottaa sitä oikeaa. Olen iloinen että netissä ei onnistanut ja olen siis edelleenkin neitsyt sillä nyt ymmärän että sekin on tärkeä asia ja aion säilyttää neitsyyteni avioliittoon asti.

Vihaan kaikkia maailman uskovaisia ja uskontoja.

miksi me ei olla jo tuhottu toisiamme?