TunnustustenLuola.fi

Mieli mustuu aina kun näen vaivaisen vanhuksen tai laitapuolen kulkijan, miksi edes rinnastan nämä ihmisrauniot keskenään. Ei vanhuudessa mitään hävettävää ole paitsi että eliniän piteneminen elämänlaadun kustannuksella on jotenkin epäihmillistä ja ei-toivottavaa, en todellakaan halua joutua samaan jamaan.

En ole erityisen empaattinen tai sympaattinen ihminen ja ihmettelenkin miksi nämä em. ryhmät aiheuttavat selittämätöntä ahdistusta jonka hyväksi en voi edes tehdä mitään.

Pelkään varmaankin että ajaudun aikanaan samaan tilaan enkä voi tai pysty tekemään asialle mitään.

Futuraman itsemurhakoppi ei ole yhtään hullumpi ajatus.

inhoan ihmisiä, jotka tulevat väittämään minulle, että metallica/children of bodom/nightwish/mistfits/nirvana/kotiteollisuus/the69eyes/mötley crüe/judas priest/sentenced/cradle of filth/to/die/for tai mikä tahansa muu joistain lempibändeistäni on täydellistä paskaa, vaikkei ole sitä koskaan kuunnellukaan.
kun jokin tilttutyttö tulee selittämään, kuinka indx tulee ja valloittaa maailman, tulee sellainen olo, että joltain posahtaa pää.
joku päivä hakkaan sen ihmisen, joka kertoo että maailman paras artisti on antti tuisku. painukaa vittuun te kaikki, tai pitäkää läpenne ummessa. enhän minäkään teitä metallisteiksi käännytä. prkl..

Yks poskisuudelma ystävälle ja se vaivaa.

Elämä on ihanaa, eikös olekin ?

olemme eläimiä!

Rakastan exääni. Ajattelen häntä usein. Erosta on aikaa yli 2 vuotta. Vituttaa.

Aloitin lumilaitailun ainoastaan sen takia, koska muutkin tekevät sitä.

Inhoan ihmisiä jotka jäävät kaupassa seisomaan keskelle käytävää ostoskärryjen ja kymmenen peskansa kanssa ja jostain syystä pakkaantuvat kauppaan vielä pahinpaan ruuhka aikaan. Tällaiset "haahuilijat" saa mut aina raivon partaalle! Ymmärtäisivät mennä sivuun pohtimaan montako pottua aikovat pussiinsa pistää! Pelkkä ajatuskin raivostuttaa! Näiden sivujen lukeminen on parasta viihdettä sit mies muistiin.
n25

Olen 23 vuotias tyttö ja tunnustukseni on vakiokamaa:
Petin edellistä poikaystävääni 9 miehen kanssa. En jäänyt kiinni enkä myöskään tunne syyllisyyttä. En aio enää koskaan ryhtyä suhteeseen missä tuntisin pettämiseen tarvetta. Olen kokeillut useita eri huumeita ja lääkkeitä. Oikein käytettynä ne ovat mukavia. En vihaa mitään enkä ketään, joskus vain itseäni. Olen käyttänyt minuun rakastuneita miehiä seksuaalisesti hyväkseni, kotonani on ihan helvetin likaista, olen täysin vastuuton ja kaipaan kuollakseni rakkautta. Että näin, kiitos ja kumarrus.

Minua vituttaa ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Se johtuu siitä, että ihastuin aivan tajuttomasti erääseen poikaan, joka on minusta kaksi vuotta nuorempi. Tuli sanottua kaikenlaista, tunnustettua rakkautta jne. Sitten hän yhtäkkiä lopetti yhteydenpidon. Aivan kuin johonkin saatanan seinään. Tunnen itseni tyhmäksi, naurettavaksi, petetyksi ja äärimmäisen vittuuntuneeksi! Tekisi mieli tehdä hänelle joku inhottava tempaus, kuten laittaa poliisit perään jostain keksitystä jutusta, soittaa pilareita keskellä yötä tuntemattomasta nrosta tai nolata hänet jotenkin julkisesti.

Tiedän, ettei hän antaitse mitään noista kostotoimenpiteistä. Hän ainoastaan menetti mielenkiintonsa minuun, ei se ole riittävä syy kynkata ketään. Täydellisessä maailmassa tekisin hänestä selvää jäämättä siitä koskaan kiinni. Skalpeeraisin vielä päänahan muistoksi.

Asun kerrostalossa, johon luonnollisesti kuuluu yhteinen pyykkien kuivaushuone. Joku talon asukkaista sitten päätti roikottaa lakanoitansa siellä yli kolme päivää vieden siinä samalla muilta mahdollisuuden käyttää taloyhtiön suomaa yhteistä palvelua. Tästä kimpaantuneena tuumasin tarttua äärimmäiseen ratkaisuun ja siirtää tämän anonyymin speden pyykit yhdelle narulle päällekkäin, nätisti viikattuna. Pyyhin myös monta päivää pesemättömän penikseni esinahan alle kerääntyneet eritteet huolellisesti jokaisen lakanan niihin kohtiin, joissa kuvittelisin ihmisen pään olevan lakanoiden ollessa käytössä. Mielestäni tekoni oli oikeutettu ja tunnen siitä vieläkin mielihyvää nähdessäni rakkaita naapureitani käytävässä liikkuessani.

Mulla on ihan käsittämättömän iso ikävä sua.. :(

Käänsimme koulussa kelloa eteenpäin jotta sitten pääsisimme aikaisemmin pois. Se ei kuitenkaan vaivaa läheskään niin paljon, kuin se, että kyllästyimme yhden kaverimme seuraan ja käänsin rannekelloani tunnilla eteenpäin jotta pääsisimme hänestä nopeammin eroon. Myöhemmin tunnustimme jutun kaverille, joka loukkaantui sen verran että purskahti itkuun.

Olin kerran elokuvissa yhden pojan kanssa josta en pitänyt ja piileskelin elokuvan jälkeen WC:ssä toivoen että hän lähtisi pois. WC:n ikkunasta pakeneminen olisi ollut mahdotonta. Jäi vaivaamaan koska hän oli vienyt minut yli sadan euron ravintolaan ja elokuviin sekä selvästi halusi viettää aikaa kanssani.

Lunttasin kerran matematiikan kokeessa ja pääsin juuri ja juuri läpi. Se oli viimeinen matematiikan koe ja ainut jossa lunttasin koko kouluaikana, joten se jäi siksi mieleen.

Olen 19-vuotias tyttö ja seurustelen aivan ihanan pojan kanssa. Minulla on ikäiseni tyttöystävä, jonka kanssa harrastan lesboseksiä, josta poikaystäväni ei tiedä yhtään mitään. Haluaisin kovasti harrastaa kolmistaan seksiä tyttökaverini ja poikaystäväni kanssa, eli ryhmäseksiä, mutta en millään uskalla kysyä poikaystävältäni, että suostuuko hän.

Minua harmittaa se, kun ihmiset ei tajua, että ainoa aito ystävä ihmiselle voi olla vain ystävä. Silti täällä kaikki pelkää ja vieroksuu kaikkia. Ei siinä ole mitään järkeä.
Toisekseen en tajua, miten ihmiset voivat elää tiedostaen, että heidän hyvän elämän saa aikaan jotkut köyhät ja sorretut, orjuutetut ihmiset, jossain tuolla kaukana. Ihmisiä ovat hekin.
En ymmärrä, miksi ihmiset keräävät itsellensä materiaa ja ovat jopa valmiita satuttamaan toista sen takia (kuten tässä "normaalissa" Suomen yhteiskunnassamme tämä "kuluttaminen").
En myöskään ymmärrä, miten joku voi nähdä työnsä tärkeämpänä kuin perheensä tai ystävänsä.
Poltan pilveä, joo. Olen kokeillut muitakin päihteitä. Näitä lievempiä yleensäkin. Minua vaan harmittaa, kun ihmiset käsittävät, että alkoholi olisi mieto päihde. Mitä itse tiedän, niin aika hirveeseen kuntoon sillä itsensä saa verrattuna moneen muuhun päihteeseen. Olen minä saanut pilvestäkin negatiivisia puolia itseeni aikaiseksi, mutta onneksi asioista pääsee eroon, jos ei tykkää niistä.
Itse en käytä alkoholia ja minua hirvittää nähdä aggressiivisia humalaisia. En ymmärrä, miksi ihmisen tulisi olla aggressiivinen. Se ei tunnu kenestäkään hyvältä. Miksi tuntea pahaa oloa? Sehän vain lisää vihaa.
Viimeksi, kun käyttäydyin väkivaltaisesti jotakuta kohtaan, heitin siskoani voileivällä. Se meni ohi, onneksi. Pyysin anteeksi.
Joskus masturboin, kun siltä tuntuu, mutta pyrin myös pitämään avovaimoni tyytyväisenä.
Minua on aina mietityttänyt, millaisiakohan tekopillut on tuntumaltaan...mutta en kyllä sellaista ostaisi, koska kuluttaminen hirvittää.
Hirveimpiä juttuja, mitä olen nyt viime aikoina nähnyt on USB-joulupukki ja popcorn-kone. Miten turhaa, miten raakaa.

jätin pitkäaikaisen tyttöystäväni jotta voin kasvattaa hamppua rauhassa.

Ainut, mikä harmittaa tuossa finreactorin tapauksessa, on se; että minä en tiennyt paikasta, enkä voinut warettaa siellä. :(

Mun tekisi mieli panna mun hyvää kaveripoikaa, aina kun näen hänet tai juttelen sen kanssa niin kuvittelen kaikenlaista. Panettaa pelkkä ajatuskin siitä miehestä. Tiedän että hän lähtisi koska vaan panemaan, en vaan saa itsestäni sen vertaa irti että tekisin alotteen. Ja jos tekisin niin naisin siltä jätkältä aivot pihalle.
N19