TunnustustenLuola.fi

-inhoan armeijaa
-nään punaista, kun joku sanoo "armeijassa pojista tulee miehiä"
-inhoan suomalaista junttimies-kulttuuria
-inhoan juopottelua
-tunnen olevani ylempänä kuin "amikset" ja itseäni nuoremmat, vaikka en pidä siitä tunteesta
-ärsyttää, kun ihmiset nauravat omille jutuilleen
-jääkiekko, jalkapallo yms muut "miehiset" lajit ovat tylsiä eikä voisi vähemmän kiinnostaa
-vihaan koululiikuntaa sekä irkkausta
-en pidä oikeastaan kenestäkään pojasta kaverina, en vaan löydä mitään yhteistä
-ärsyttää, kun kaikki kulkevat massan mukana! jos yrittää olla persoonallinen, niin sitten haukutaan ja nauretaan
-en pidä Suomesta!

lukiolaispoika

Inhoan koiria, ja ihmisiä joiden mielestä kaikkien pitäisi rakastaa niitä. Ne kuolaa, pissaa ja kakkaa lattialle pentuina, on muutenkin tosi rasittavia ja aikaa vieviä otuksia. Ärsyttää aivan hirveesti sellaset ihmiset jotka antaa vaan koiransa hyppiä päin vieraita jotka on tulossa käymään ja vaan naureskelee siinä. Siinä sitten oon, hymyilen kireästi ja taputan koiran otsaa "onpa kiva koira" siis yäk! Tekisi mieli vaan potkasta niitä ja niiden vielä tyhmempiä omistajia. En voi sille mitään, mutta en pidä koirista. Vähän mietityttää, että mitä teen kun jos joskus hankin lapsia niin ne alkaa vinkumaan jossain iässä koiraa (kuten kaikki lapset tekevät, paitsi minä en koskaan) sanon varmaan, että äiti on niin allerginen että kuolee jos asuu samassa talossa koiran kanssa. Inhottavaa olisi valehdella mutta olen sairaan kyllästynyt tuntemaan syyllisyyttä siitä, että vihaan koiria.
Voi että tuntui hyvältä kirjoittaa se. Pidän kuitenkin muista eläimistä, mutta omaa en ikinä hanki. Minulla on omakin elämä ja haluan ja mennä ja tulla omien menojeni mukaan enkä ajatella, että "voi nyt mun täytyy mennä pissattamaan se musti" tai jotain...Yäk! minkälaista elämää sekin on? Jotkut sanoo, että eläimet poistaa yksinäisyyttä ja saa ihmisen liikkeelle. No, aika huonossa jamassa saa itsetunto olla jos se nousee siitä, että joku hurtta on ovella häntä pystyssä.

Inhoan ihmisiä, jotka tulevat huoltoaseman/kaupan kassalle ja puhuvat samaan aikaan puhelimessa. Yritä nyt siinä sitten palvella ihmistä, kun se pälättää jollekin jotain muka kiireellistä asiaa. He ovat saakelin töykeitä myyjää kohtaan. Tekisi mieli joskus repiä se puhelin niitten kädestä ja heittää se seinään ja huutaa että eikö vittu oo mitään käytöstapoja!! Mutta sehän on vain mieliteko, mutta saisivat vähän miettiä..

- en pidä lapsista
- ihmiset, jotka eivät osaa kirjoittaa yhdyssanoja oikein, ärsyttävät minua
- olen aatteiltani vasemmistolainen, mutta vihaan "kommareita"
- säälin uskovaisia, jotka luulevat, että jumala kuuntelee heidän rukouksiaan
- aiemmassa työssäni vastaanotin asiakaspalautteita. Pidin joka ikistä reklamoijaa turhana valittajana
- TV-shopista tavaraa tilaavat ihmiset ovat mielestäni typeriä
- kaikki ihmisen eritteet inhottavat minua
- häpeän joskus olla koulukavereitteni kanssa julkisilla paikoilla

Mua rassaa ihan uskomattoman paljon se tyyli, miten jotkut puhuu koirille. Se sairas lässyttäminen kovalla äänellä.. Joka kerta kun kuulee jonkun lässyttävän koiralleen tai muuten puhuvan koiralleen semmoseen vammaseen tyyliin, tekis miel huutaa että "pidä nyt jo se **tun turpas kiinni!!!!!!"

En ole koskaan nähnyt homoeroottisia unia. Vihaan arabeja ja islamia yli kaiken.
En ole koskaan pettänyt vaimoani. En kiroile.
Viime eduskuntavaaleissa äänestin perussuomalaisia.
Osa kavereistani ajattelee (vihaa) samoin homoista ja arabeista, mutta tässä 'suvaitsevassa' Suomessa ei tänä päivänä saa olla hetero, rasisti, aviouskollinen, tai edes mies. Kaikki poikkeava ja sairas on uljasta ja ihannoitavaa.

En kestä toisten ihmisten onnellisuutta.

- En vihaa isänmaatani, mutten rakastakaan. Satun vaan asumaan täällä.

- Vihaan sitä jos joku käskyttää minua.

- Koitan aina olla neutraali ja liittoutumaton

- Tiettyjen kavereiden kanssa kännätessä, jossain vaiheessa iltaa, tulee AINA inttikeskustelua. Vihaan sitä!

- Pidän pimeästä ja pimeydestä. Asia ei liity mitenkään angsti tuskailuun. Pimeään on vain kivaa.

- Olen usein miettinyt millaista olisi lyödä ihminen kahtia ja miten helposti se kävisi. Mietin myös sitä miten paljon voimaa pitäisi varata eri miekkatyypeillä.

- Mielestäni tuliaseet ovat junttien ja muiden vastaavien puuhaa.

- Joskus tekisi mieli pysäyttää amis-tuning-auto, repiä amikset ja pissikset ulos ja ajaa se auto jokeen.

Olen aina ollut todella rasistinen ulkomaalaisia kohtaan. Nyt olen kuitenkin kyllästynyt suomeen ja suomalaisiin. Kaikkeen tähän sisäsiittoiseen paskaan. Aion muuttaa ulkomaille.

Tykkään vain pitkähiuksisista pojista (olkapäille ulottuvat hiukset). Söin siikaa aamiaiseksi. Mietin öisin tapoja sabotoida kahden koulukaverini koulunkäyntiä ja sitten valitan aina koulussa kun olen väsynyt. Koulussa parasta on ruokailu.

Asuin opiskeluaikoinani vuoden Englannissa. Talossamme asui sietämätön ruotsalainen tyttö. Eräänä päivänä ollessani kylpyhuoneessa lisäsin hänen shampooseen nk. "kupeitteni hedelmiä". Oli kivaa katsella kun hän tuli "raikkaana" suihkusta aamuisin.

en voi sietää ihmisiä, joiden aivotoiminta on maksimaalisen hidasta. ihmisiä, joiden kanssa keskustellessa muumioituu ja haihtuu tylsyyden autiomaahan. tarvitsen ympärilleni persoonia, jotka tietävät miten kielellä voi leikkiä ja tehdä elämästään kaunista, vaikka aamuisin peilistä kurkistaisi vastaa hirviö.

Vihaan isääni. Hän pilasi koko lapsuuteni juopottelemalla, huumeita käyttämällä ja salakuljettamalla, äidin tienaamat rahat tuhlaamalla, olemalla väkivaltainen ja muutenkin olemalla mahdollisimman huono isä. En ole nähnyt häntä moneen vuoteen mutta olen varma, että jos hän joskus kävelisi minua kadulla vastaan, tappaisin hänet. En ajattelisi mitään vaan toimisin vaistojen varassa. En tarvitse apuvälineitä, sormeni ovat luodut siittäjänsä tappamiseen.

Vihaan sitä kun nuoret tusinaromeot työntävät kielensä korvaani. Kuvotus.

Vihaan toivottomia, itsekkäitä ihmisiä. Vihaan valittajia. Vihaan niitä, jotka luulevat, että heidän asiansa ovat aina huonommin kuin muiden. Vihaan heitä, jotka eivät osaa edes itseään viihdyttää niin, että olisivat onnellisia.

Olen kaupassa töissä. Pidän idiootteina sellaisia ihmisiä, jotka kaupassa asioidessaan:

- Ottavat tavaroita hyllystä ja huomattuaan, etteivät tarvitsekaan niitä jättävät ne minne sattuu (esim. jäätelön lehtihyllyyn, tosi fiksua joo!)

- Varastavat ja pitävät itteensä jotenkin huippucooleina sen ansiosta. Kuolkaa sukupuuttoon.

- Tunkevat ostokset kassahihnalle metriä korkeaan läjään, mistä ylimmät sitten vyöryvät kassatyöntekijän ranteille ja lattialle. Yleensä vielä jugurtit on alimmaisena ja maitopurkit päällä ja sitten työntekijälle räyhätään, kun ne jugurtit on yllättäen hajalla. Ihan alimmaisena, koko läjän pohjalla on tietenkin muovikassit ja kärttyinen asiakas tiuskii, että anna ne kassit heti tänne niin pääsen pakkaamaan. Loogisuus hoi...

- Tollottaja-asiakkaat, mitkä vain odottavat että koko kassan pääty ruuhkautuu hänen kahdensadaneuron ostoksistaan eivätkä voi mennä pakkaamaan sillä aikaa, kun kassatyöntekijä lukee hinnat koneelle. Seisovat hiljaa kassahenkilön edessä ja katsovat, kun tavarat ruuhkautuvat. Eivät edes kaivele maksuvälineitä valmiiksi. Homma jumii ja kaikkia ottaa päähän.

- Vanhemmat, jotka ei osaa pitää kakaroitaan kurissa. Kersat juoksee ympäriinsä, huutaa ja kuljettelee tavaroita ties minne. Ei vaan joka ikinen päivä jaksaisi kuunnella sitä samaa rääkymistä, kun neiti kullannuppu neljä-vee haluaa nuken tai karkkipussin, ja saa sen kun huutaa kurkku suorana kymmenen minuuttia. Äitihän on opettanut, että kun tarpeeksi itkee, niin suostutaan sitten. Ainakin meillä oli aikanaan sopimus vanhempieni kanssa, että kaupassa ollaan nätisti ja jos jotain halutaan, pyydetään kiltisti. Jos ei sitä saa, sitä vaan ei saa eikä siitä sitten ruikuteta enempää. Toimi ainakin 1980 -luvulla.

- Haisevat, räkäiset, kuppakätiset juopot

- Muka-hauskat äijät, jotka yrittävät iskeä itseään kaksikymmentä vuotta nuorempia kassaneitejä

- Tiuskivat, äkäiset 50-60 -vuotiaat naiset, jotka on viimeksi hymyilleet joskus 1960-luvulla ja silloinkin vahingossa

Valitettavasti näihin ryhmiin lukeutuu aika paljon ihmisiä. Ihmiset on keskimäärin aika uskomattoman tyhmiä.

Siinä suurimmat epäkohdat. Helpotti vähän. Parantakaa tapanne. Kiitos.

Minua pidetään yleensä kilttinä, ymmärtäväisenä ja muutenkin "hyvänä tyyppinä". Minulle on muka helppo puhua aivan kaikenlaisista ongelmista.

No ei siinä mitään, ihan normaaliltahan tuo nyt vaikuttaa.

Minua ei vaan satu kiinnostamaan paskan vertaa muiden ihmisten ongelmat seurustelukumppanin, raha-asioiden, huumeiden, lemmikkien, mummon, naapurin tai muiden yhtä vitun tärkeiden asioiden kanssa. Silti tulee päivät pitkät kuunneltua jonkun ärsyttävää tilitystä jostain minulle yhdentekevästä asiasta.

Ei ole tullut mainittua asiasta kenellekkään.. ehkä parempi niin. Kai minä sitten olen vaan niin kauhea ihminen.


M20

Minua vituttavat suuresti pikkuteinit/muutkin nuoret likat jotka ovat oikeasti normaalipainoisia ja jotkut jopa anorektisen laihoja ja sitten kehtaavat kutsua itseään lihaviksi, läskeiksi lehmiksi. Tiedän kyllä, että jotkut ei sille voi mitään ja niille ongelma on oikeasti olemassa, mutta silti. Koittasivat ensin kourasta itsestänsä jostain läskiä näytille käteen ja vasta sen jälkeen sanoisivat olevansa läskejä.

Minä inhoan kaikkea mikä liikkuu ja elää, Paitsi kasveja.
Inhoan somaleita yhtä paljon kun inhoan valkoihoisia.
Inhoan tyhmiä idiootteja jotka ei tiedä mistä puhuvat, vaan puhuvat koska se on jotenkin asiaan sopivaa. Tunnen tämän kaltaisia ihmisiä paljon.

Petin yhden tytön kanssa sen poikaystävää. En tunne koko ihmistä (poikaystävää siis) mutta minusta tuntuu että se on vitun ärstyttävä homo... Olen monesti ajatellut miten tapan kyseisen henkilön. Nyt tyttö jätti poikaystävänsä ja ajattelin että jätän tytön koska häneen ei selvästikkään voi luottaa.

Fantasioin monesti ihmisten tappamisesta. vanhempieni tai siskojen ja veljien. Läheisten ihmisten tai ihmisten jota en edes tunne. Ei kukaan näistä paskoista ansaitse elää.

nautin väkivallasta. Sen katsomisesta ja aiheuttamisesta.
Ei ole parempaa adrenaliinihyökkäystä kuin se minkä saa kun hakkaa toista ihmistä (naista tai miestä) katuun.

tavallisena työpäivänä käyn runkkaamassa ainakin kerran päivässä, yleensä enemmän. En siksi että minun pitäisi, vaan siksi että en jaksa tehä työtä.

Rakastan vain itseäni. Kaipa minun pitäis olla onnellinen. Monet eivät saa rakkautta elämänsä aikana ollenkaan.

Pidän itseäni hyvän näköisenä ja pidän itseni kunnossa.
Haukun ihmisiä jotka ovat pinnallisia vaikka tiedän ihan hyvin että itsekkin olen pinnallinen.

Tiedän olevani harvinaisen häiriintynyt persoona, ja useasti syytän kaikkea mahdollista siitä miksi minusta tuli tälläinen. Mutta tiedän että voisin muuttua, minun ei olisi pakko tehdä kaikkea mitä teen. Mutta en tahdo.
Inhoan rakastumista, iloa, surua ja tunteita yleensäkkin.
Ehkäpä siksi en ole tuntenut mitään pitkään aikaan, ja inhoan kaikkea. Olen varmaan niitä ihmisiä jotka katsovat taakseppäin kymmenen vuoden päästä ja sanovat "olin silloin onneton enkä ymmärrä miksi pidin kiinni siitä kierteestä".

Toivottavasti en tunne ketään teistä jotka lukevat tämän. Tai ennemminkin, toivottavasti ette tunne minua.

T:Mies toisen kaltaisesta helvetistä

Minun piti tavata kuusi italialaista miestä Helsingissä. Yhden heistä tunsin entuudestaan, mutten lopulta vaivautunut paikalle vaikka lupasin, koska italialaiset miehet ovat aikamoisia huoria ja alkoi kuulostaa siltä, että olisin ollut vain toivottua seksiseuraa. Kusipäät.