TunnustustenLuola.fi

Kerran olimme veljieni ja kavereinemme ulkona. Olimme ostaneet paljon viinikumi karkkeja. Kun karkit todella alkoivat tökkiä, menimme ja kusimme karkkien päälle kukin vuorollaa. Lähistöllä asuva poika tuli ulos. Tarjosimme pelimiehinä hänelle karkkeja ja hän kiskoi posket pullollaan ja kusi virtasi hänen poskipieliänsä. Aloimme vain nauraa ja poika juoksi sisällle..lopusta ei ole tietoa...

Suomen suosituin keskusteluryhmä on nimeltään "MuroBBS", joka on varsin tietokoneaiheinen. Kirjoitan sinne usein erittäin haastavista ongelmistani tietokoneiden parissa, joita kukaan ei ole ikinä koskaan pystynyt ratkaisemaan. Todellisuudessa olen 32-vuotias yrittäjä, tietotukihenkilö. Keksin ongelmat päästäni, ja vaikka joku olisi lähellä "mahdollista" ratkaisua, kumoan sen ja sanon ettei auttanut. On kiva pitää nuoret ja vähän vanhemmatkin tietokoneihmiset sormi suussa, ja katsoa kuinka he näkevät vaivaa auttaessaan minua ongelmassani, jota minulla todellisuudessa ei ole.

Minulla on ko. BBS:lle 6 rekisteröityä nimimerkkiä, vaikka siellä pidetään tarkkaa huolta, että jokaisella on vain yksi.

Olen ollut koukussa autojen rekisterinumeroihin, ja nimen omaan numeroihin. Yritin bongata koko sarjan numeroita alkaen 999:stä 100:aan, numerojärjestyksessä. Parin vuoden jälkeen olin päässyt jonnekin 700:n yläpäähän, jolloin havahduin omaan mielettömyyteeni.

Mies

Kaivan usein nenääni ja pyyhin räät milloin mihinkin: bussinpenkin alapintaan, kaverin sohvan selkämykseen, omaan hameenhelmaani jne. Tiputtelen myös varpaankynnenpalasia ympäriinsä istuessani iltaa ystävien luona tai jopa sukujuhlissa. En tee tätä ilkeyttäni, vaan siksi että itseäni eivät omat eritteeni häiritse. En tiedä miten suhtautuisin, jos näkisin jonkun muun pyyhkivän räkää minun verhoihini.

-Jos tapaan humalassa jonkun tytön ja annan sille mun numeron ja hän soittaa huomenna ja ehdottaa tapaamista sanon että minulla on muuta menoa vaikka ei ole koska olen selvinpäin niin perkeleen tylsä.

-tykkään istua vessanpöntöllä, joskus menen vain istumaan sinne vaikka ei ole edes hätä. Siellä tunnen pääseväni arjesta irti. Johtunee varmaan lattialämmityksestä.

Minulla on himo kääntää kerneliä, käännän sitä jatkuvasti ja aina. Usein jää unet väliin koska käännän kerneliä.

olen pissannut uima-altaaseen.

Aina kun käyn vessassa "köntsällä", niin joka pyyhkäisyn jälkeen katson paperia ja käännän sitä, niin että puhdas osa pyyhkii "köntsät"..

Kävin eilen paskalla koulumme läheisessä laitoksessa oman koulumme vessan saastaisuuden vuoksi. Pönttöön jäi kunnon jarrutusjäljet. Jätin ne siivoamatta.

Kuuntelen kotona Antti Tuiskua vaikka muualla väitän että inhoan sitä.

Jätän aina yhdenillan panoilleni 10€ yöpöydälle vain siksi että haluan niiden katuvan mitä tekivät.

- minulla on kauhea tapa, pidän päähankani raapimisesta! Näplää sitä aina kun mahdollista, minkä takia minulla on muutamia pahoja pieniä rupia päässä, hoidan niitä kyllä yhdellä aineella, jotta katoaisivat. Kuitenkaan en voi vastustaa repäisemästä rupia irti..se tuntuu taivaalliselta aahh.. en tiedä miksi. Pelottaa, että jonain päivänä saan kauhean tulehduksen tai jotain. Haluan lopettaa, en kuitenkaan pysty...
- uskon jonkin korkeamman voiman olemassaoloon. En kuitenkaan halua saarnata siitä kellekään, minulle se vain on. Olen monesti pyytänyt Jumalalta apua elämääni ja tavalla tai toisella se on auttanut ja järjestänyt asiat
- haluasin kokeilla pilven polttoa
- koko ajan tuntuu, etten sittenkään tiedä, mitä elämältäni haluan, pelottaa
- itsetuntoni on noussut piirun verran kun ulkonäköäni on kehuttu tässä muutamaan otteeseen

olen nainen

Pienenä paskoin yhden vessan roskikseen, jonka seurauksena kyseinen vessa suljettiin ja en tiedä onko sitä avattu vieläkään. Nykyään nauran itseni kipeäksi kulkiessani kyseisen paikan ohi.

Olen ihan hulvaton nuudelin fani, rakastan mamasin nuudeleita yli kaiken, kerään iltaisin kylällä pulloja jotta saisin ostettua lisää ja lisää noita ihania nuudeleita.

Valehtelen, jatkuvasti. Tärkeistäkin asioista, lähinnä yleisten ihmissuhteiden kannalta (en siis tarkoita seurustelusuhteita).
Välillä on hauska koittaa pitää tätä valheiden verkkoa pystyssä, mutta välillä se taas on kovin ahdistavaa.

Innostun omista ideoista ja odotan, että se, minkä omalla innostuksellani saan aloitettua, voin sitten delegoida muille ja kerätä hedelmät idean isänä.

Tykkään puhua ihmisten kanssa vain, jotta voisin päteä kohtalaisen laajalla turhuuden yleistiedollani. Aloitan yleensä keskustelu kumppanin tuntemasta asiasta, mutta vähän ajan päästä puhutaankin ihan muusta.

Olen ajoittain ylpeä em. asioista ja toisinaan ihmettelen tapumuksien perusteellisuutta hieman häpeillen.

Minulla on lukihäiriö ja ei kiinnosta pätkääkään panostaa kirjoittamani tekstin oikolukuun.

M24

Olen uploadannut GPL-Rank nimiseen sivustoon xiit-ajan Monacosta. Aika syntyi nojailemalla T1:ssä ja T3:ssa rautakaiteisiin, jolla saa kierrosajasta helposti pari sekuntia pois. Hävettää :/.

Tunnen suunnatonta mielihyvää nähdesäni muitten omaisuuden palavan.

Kerran olin kylässä mummolassa, kun huomasin tien toisellapuolella rivitalon, joka oli syttynyt palamaan. Kylmätväreet liukuivat heti selkärankaani pitkin ja oloni muuttui todella jännittyneeksi ja innostuin suunnattomasti. Ensimmäiseksi hain naposteltavaa ja laiskanlinnan ikkunan eteen, josta oli paras näkymä. Olin haltioissani seuratessani palon etenemistä, eikä mieleeni juolahtanutkaan palokunnalle soittaminen. Intoni lisääntyi, kun hätääntyneet omistajat ja muut naapurit saapuivat paikalle heitellen vettä ja lunta, yrittäen sammuttaa palon.
Palokunnan saapuessa ja sammuttaessa palon, tunsin viellä mielihyvää useamman tunnin ajan...

Valmistuin yliopistosta 3 vuotta sitten. Käyn edelleen opiskelijabileissä, esitän opiskelijaa. Tuskin olen edes ihminen. Hävettää.

Suupieleni vääntyy aina hymyyn kun näen ruumisauton kuskaamassa arkkua. En silti osaa selittää mikä siinä on niin hauskaa. Kuolema sinänsä ei naurata.