TunnustustenLuola.fi

Harrastin kaksi kertaa seksiä liikan sijaiseni kanssa. Olen 14 ja hän oli 19. Ensimmäisen kerran, kun muut lähtivät liikka tunnilta, jäin varastoon piiloon. Kun opettaja tuli tarkistamaan varaston, hän näkikin siellä alastoman oppilaan.
Toisen kerran oli se päivä, kun hän oli viimeistä kertaa sijaisena. Se seksi oli tunteellista ja tapahtui liikkapukkarien suihkussa.
En koskaan unohda niitä kahta kertaa. Niissä oli tunnetta mukana.

Minua ärsyttävät suunnattomasti kaikki uusiopellet jotka eivät tajua tekniikasta mitään ja vaihdattavat jopa autonrenkaansa huollossa. Aina kun näen jonkun frakkipukuisen pellen sammuneen mersun kanssa tienpielessä pysähdyn, avaan ikkunan ja kysyn että tarvitsetko apua? Vastauksen kuultuani ruuvaan ikkunan ylös nauraen räkänaurua ja heittäien kommenttia siitä että kannattaisi ostaa autoja joita osaa korjata...

aion alkaa suhteeseen ihmisen kanssa puhtaasti rahallisista tarkoituksista. en jaksa enää käydä töissä, vaikka olen vasta 30-vuotias.
mieluummin miellytän ja esitän rakastavaa vaimoa täysin turhalle ihmiselle, entä istun pienipalkkaisessa duunissa joka hemmetin päivä.

Minua ottavat päähän ihmiset, jotka rypistävät paperin ennen sen heittämistä paperikoriin. Ryppyinen paperi vie sata kertaa enemmän tilaa ja aivan turhan takia. Jätevuoret vaan kasvaa!!

Kaikesta huolimatta teen tätä myös itse ja saan siitä salaista tyydytystä...

Olen 21-vuotias asperger-mies (minulla on siis aspergerin syndrooma), joka sai diagnoosinsa vuosituhannen vaihteen paikkeilla. En ole ikinä edes pussannut naista. Olen sairaslomalla huhtikuuhun asti, vaikka olen mielestäni täysin terve. Sain kuitenkin lääkäriltä sairaslomaa pyytämättä ja hän on vahvasti sitä mieltä että ongelmani johtuvat lapsuudesta (toisin kuin minä).

Olen myös erittäin kiltti ja rehellinen ihminen, vaikka en sitä ihmisille tahdo myöntääkään. Itkin katsoessani A.I. Tekoäly- elokuvan loppua.

Sain vapautuksen armeijasta lääkärin lausunnon perusteella. Häpeän sitäkin, mutta sanon sen ihmisille kuin se olisi maailman luonnollisin asia.

Olen monin tavoin kuin jokin uskovainen, vaikka olen ateisti. En polta, en juo ja naisten kuvistakin katson vain sovinnaisia alastonkuvia, jotka ovat tietokoneella todella hyvin piilotettuina.

Olen kerran unissani haaveillut hiukan vanhemmasta, ei todellisesta naisesta.

Olen nörtähtävä, jonka äö on kuitenkin vain n. 115, ja sen takia tunnen riittämättömyyden tunnetta. Olen tehnyt WAISC-älykkyystestin.

Kuuntelen paljon klassista musiikkia, tosin muutakin.

Puhun ja kirjoitan lähes kirjakieltä, tosin en enää puhu monotomisesti.

Paras ystäväni on skitsofreenikko, joka ei tosin näy lääkityksen vuoksi ulospäin.

Pelkään että jos kertoisin jollekin ihmiselle ed. tunnustetut asiat, minua pidettäisiin nössönä tai homoseksuaalimaisena, hiukan nörtti olenkin :)

Olen korviani myöten rakastunut aivan uskomattoman viehättävään, älykkääseen, herkkään ja huumorintajuiseen naiseen, ja olen viime aikoina viettänyt lähes joka päivä aikaa hänen kanssaan.

Olen kuitenkin hieman valehdellut omasta menneisyydestäni asioita, jotka eivät ole niin suuria etten olisi aivan hyvin voinut kertoa niistä totuuttakin (vaikka minulla oli omat typerät syyni valehteluun). En kuitenkaan koskaan uskalla kertoa valehdelleeni, koska naisen historian tuntien tietäisin hänen loukkaantuvan verisesti jos hän saisi tietää minun valehdelleeni ko. asioista.

Jatkossa valehtelu saa kuitenkin riittää, mutta jo valehteltuja asioita en koskaan voi hänelle paljastaa, vaikka omaatuntoani soimaa aivan helvetisti.

kasasin kirjahyllyäni ja huomasin eksäni ilmeisesti vahingossa ottaneen osan ruuveista niinpä kimpaantuneena soitin hälle ja tuumasin et "kyllä sä vaan ootki aika huara ku piti ne ruuvitki viedä". Ihan aiheesta kyllä sanoin mitäs antaa 3:lle äijälle sillä välin kun olen ite töissä. Kaiken tämän jälkeen löysin ne ruuvit toisesta paikasta. Aah! Vittu mun tekis mieli laskea eksän autosta (uus A6) öljyt pihalle ja kattoa ku se noituu itsekseen et mikäs siihen tuli. Sain suhteemme loppuaikoina kylmiä väreitä kun aina aamuisin herätessäni oli vieressä niin ruma ämmä! Laitoin sen kaikki itseotetut pornokuvat DC:llä jakoon mukana myös muutama videonpätkä..

Kun olin 15 vuotias, murtauduin jyväskylän lähellä sijaitsevaan silloiseen kouluuni öisin 3 kertaa kahvion kassan toivossa.
Olen murtautunut kyseisen kyläpahasen seurakuntataloon varastaen jonkun keräyslippaan jossa olevat rahat olisi menneet johonkin nälkäapuun.

olen murtautunut kyseisen kyläpahasen huoltoasemalle tyhjentäen röökihyllyn kokonaan, mutta kun poliisia ei näkynyt, vein muutaman askin takaisin, jos jollain asiakkaalla sattuisi olemaan kamala tupakantuska. aamulla kävin sillä huoltoasemalla pelaamassa ja myyjä tuli valittelemaan minulle että kuinka joku voi tehdä sellaista. Minua hävetti.

Olen varastanut kaupoista useiden satojen eurojen edestä tavaraa enkä ole jäänyt kiinni kertaakaan.

olen murtautunut liikuntarajoitteisen ihmisen asuntoon vara-avaimilla hänen nukkuessaan varastaen tämän kaikki käteiset.

minulla on mennyt usein omat ja toisten rahat sekaisin.

olen lähtenyt juoksemalla poliisia karkuun joka on juossut minua kohti 20 metrin päässä yhden koulumurtoni aikana. pääsin karkuun hypäten lasista läpi, juosten metsään ja kiiveten erään talon välikatolle. kiitos luoja ettei sattunut mitään.

Vaikka esitän kovaa jätkää, olen täysi pelkuri. en uskalla edes lyödä ketään turpaan vaikka olen normaalia isompi, koska pelkään saavani kunnolla turpaan.

kun ajan autoa, minulle ei ole väliä, olenko selvinpäin vai humalassa. minulla on ollut kortti vasta 3 kk mutta olen elämäni aikana ajanut varmaan 50 kertaa jurrissa jäämättä ikinä kiinni.

Olen lopettanut kaiken muun rikollisen paitsi jurrissa ajelun. Kiitän luojaani siitä, etten ole jäänyt kiinni ikinä ja minua hävettää jotkut jutut niin maan pe*keleesti!! jos tunnistatte itsenne tästä teksteistä, antakaa anteeksi.

ps. olen 18 v. ja minulla on seksisuhde kaverini kauniiseen tyttöystävään. kun olin muutaman vuoden nuorempi, paneskelimme vintillä tätini kanssa joka on kanssani samanikäinen.

Olen vajonut hyvin alas. Tunnen olevani rotta. Olen 21vuotias ja seurustellut mieheni kanssa 7vuotta. Olemme ostamassa omakotitaloa. Minulla on seksisuhde toiseen mieheen. Seksi on jotain niin tajutonta, etten voi sitä sanoin edes kuvailla. Se on älytöntä. Voi luoja, kuinka janoankaan tätä miestä. En pääse tästä pois enää. Yritän järkeillä, mutta ei niin ei. Olen koukussa seksiimme. En uskolla edes ajatella miten tämä kaikki päättyy. Luultavasti todella huonosti.

En ole koskaan jaksanut panostaa koulunkäyntiin. Olen kuitenkin selvästi keskivertotallaajaa älykkäämpi, ja siksi YO kirjoituksissa sainkin hyvät paperit. Olisin päässyt TKK:hon sekä Åbo Akademi:hin mutta koska opiskelu ei kiinnosta niin menin ammattikorkeakouluun. Tämä ei johdu alempana mainitsemastani tajustekäytöstä, vaan asia on ollut sama aina ala-asteajoista lähtien, jolloin en vielä käyttänyt mitään.

Mielestäni ihmisen elämä sekä varsinkin nuoruus on liian lyhyt tuhlattavaksi. Tästä syystä sodan leikkiminen armeejassa tai kirjan ääressä päivästä päivään -tyylinen elämä ei sytytä. Olen klubittamassa tai baarissa kaveriporukan kanssa joka viikonloppu, tulossa olevat kokeet tai vastaavat eivät menoa ole koskaan haitanneet.

Poltan säännöllisen epäsäännöllisesti pilveä, satunnaisesti nappaan myöskin salviaa, dxm:ää ja sieniäkin on tullut kokeiltua ja viimeisimpänä tuttavuutena on tullut erilaiset lääkkeet. En kuitenkaan sekoita niitä alkoholin kanssa, kuten monella on tapana, sillä en ole tyhmä. Myöskin kaikki muutkin huumeet kiinnostaisivat, mutta en ole ns. "oikeissa porukoissa" saadakseni niitä sillä viihdyn tuttujen hyvien ystävien seurassa.

Minua ärsyttää ihmiset jotka ovat sitä mieltä että "huumeista" seuraa automaattisesti ongelmia ja kaikki jotka niitä käyttää ovat nistejä. Tai ei ehkä ärsytä, ennemminkin säälittää heidän puolestaan. Ottaisivat asioista selvää ennenkuin väittävät mitään. Ilmeet parin ei-huumeille -henkisen ystäväni naamalla kun YO-kirjoitusten tulokset saapuivat olivat ns. "priceless". Eivät voinneet käsittää miten tämmönen "hörhö" voi olla koulunsa parhaimmistoa, koulussa jonka tulos oli koko maan parhaassa kymmenyksessä.

Viimeaikoina on stressi ja masennus iskenyt päälle, päivä päivältä pahemmin. Syy tähän on tammikuussa alkava armeeja, joka ei suoraansanottuna kiinnostaisi TIPPAAKAAN. Murehdin miten koulunkäynti, suhde tyttöystävääni, ystävyys&kaveri; -suhteet jne häiriintyvät asepalveluksen takia.

Olen ns. hyvin toimeentulevasta perheestä ja voisinkin jättää koulut kesken ja elää työttömyystuella ja säästöilläni lopun ikääni, tinkimättä elintasostani. Rakastan kuitenkin vanhempiani liikaa tehdäkseni tämän, ja jos totta puhutaan häpeäisin itse itseänikin. Tämä vaihtoehto on kuitenkin käynnyt välillä mielessäni, kun ajattelen miten perseestä nykyinen yhteiskunta on; köyhät köyhtyy ja rikkaat rikastuvat. Nuoruus vietetään koulussa, vaikka silloin pitäisi vain nauttia elämästä, olemisesta, rakkaudesta ja ystävistä.

Olen suomenruotsalainen, ja ylpeä siitä.

-m19

Minulla on kaupallisen alan maisterin tutkinto, mutta en ole ollut alaani vastaavissa hommissa päivääkään koska pelkään alisuoriutuvani.

Menin myöhään illalla hakemaan vettä ja kuulin vihaista murinaa. Vedin refleksillä puukon käteeni ja otin taisteluasennon, mutta sitten paljastuikin, että murinan lähde olikin kuorsaava äitini.
Eihän tässä muuten mitään pahaa olisi, mutta kun kuvittelin puukkoni katanaksi ja itseni samurai-soturiksi joka oli käymässä hirviön kimppuun.

Jostain syystä sanamuoto "taidampa" herättää inhoreaktion.

Ainoa musiikki jota kuuntelen on trance. Inhoan sitä, mutta kuuntelen sitä vain sen takia että subwooferini jytkyttää mahtavasti basson tahtiin. Pidän aina kättäni subbarini takana ja tunnustelen ilmavirtaa joka sieltä tulee.

Näin Joulun lähestyessä minulle on ollut eräs tuhma tapa.
Olen harrastanut tätä jo useana Jouluna.
Käyn kaupoissa ostoksilla.
Kerään kauppakärrin täyteen kaikkea hyvää.
Kärrit ovat sitten aivan täynnä.
Jätän tämän kuormani kauppaan.

Ompa siinä sitten jollain kiva homma laittaa tavarat takaisin hyllyyn.

voi kuulostaa naurettavalta, mutta olen viime vuonna tapahtuneesta tsunamionnettomuudesta asti kantanut ihan järkyttävän huonoa omaatuntoa, sillä inhosin yli kaiken erästä onnettomuudessa kadonnutta(kuollutta) suomalaislaulajaa ja nyt minusta tuntuu että toiveeni laulajan kuolemasta kävi toteen ja että syy on minun..

inhoan lihavia ihmisiä,se läskin hyllyminen ja lyllerrys oksettavat minua.

elän onnellisessa parisuhteessa, ja silti tahtoisin harrastaa seksiä eksäni kanssa, tiedän etä hän suostuisi.toisaalta minua ärsyttää että tiedän hänen edelleen vaikka erostamme on jo kolme vuotta olevan niin lumoissani että saisin hänet helposti suostuteltua vaikka mihin!!

tahtoisin yrittää itsemurhaa tai jättäytyä auton alle vain jotta näkisin kuka kaipaa minua ja tulee sairaalaan katsomaan, haluaisin kuolla tilapäisesti jotta näkisin sen paniikin joka siitä seuraisi..

tahtoisin kokeilla sm-seksiä tai kolmen kimppaa tai jotain muuta vastaavaa rajua, mutta vanhoillinen avomieheni ei ikinä suostuisi, voisin vain huumata hänet ja sitoa kiinni..huohh.

Harrastin lapsena paljon ja liikuin. Sitten teini-ikäisenä sairastuin pahemmin ja hiljainen alamäki alkoi siitä. Olen kouluttautunut alalle, joka ei voisi vähempää kiinnostaa. Olen yhä kirjoilla yliopistolla, koska en haluakaan alan töihin. En tiedä mitä haluan. Rakkauteni kohde erosi minusta hiljattain, vaikka myöntää rakastavansa yhä minua. Kohta hän muuttaa kauas pois, jottei tulisi kiusausta palata yhteen. Sairauteni ei ole tappava, mutta mahdollisesti rampauttava ja kipuja aiheuttava. Kivut voivat olla sietämättömiä eikä niihin usein mitkään lääkkeet auta. Liikkuminen hankaloituu ajan myötä. Parantavaa lääkettä ei ole olemassa. Leikkauksia on tehty useita. Tulen kärsimään tästä lopun elämääni. Sairaus vaikuttaa fysiikan lisäksi mielialaani ja sitä kautta kaikkiin ihmissuhteisiini. Saan usein ihmisiltä sääliä, koska ilmeisesti näytän niin säälittävältä ja surkealta. Vihaan sitä. Ihmisten pinnallisuus, typeryys ja ajattelemattomuus ahdistaa minua päivittäin. Varsinkin näin joulun alla. Välillä minulla on oikea selviytyjän asenne, mutta usein olen todella masentunut. Enkä edes näytä sitä ulospäin. Lienenkö mielenvikainen.

Narrasin äidilleni jälkiehkäisypillerien käytöstä, puhun todella usein ystävistäni selän takana, jopa sisaruksista.
haluaisin oikeasti sovun sisaren kanssa, jolle en ole 3-vuoteen puhunut. Niin, ja ala-asteella valehtelin opettajalle, että keräilyesineeni varastettiin.
Pienenä valehtelin myös ihan hervottomasti.

Olen reilu 20-vuotias ja fantasioin 20 vuotta minua vanhemmasta miehestä. Hän on opettaja ja minä oppilas, mutta kyse ei ole koulusta. En tiedä johtuuko se vain minusta, mutta minusta tuntuu että hän aina tuijottaa minua, iskee silmää, katselee muutenkin enemmän kuin muita. Kaverinikin ovat huomanneet tämän saman asian. Ehkä hän tekee sitä vain, koska tähän ammattiin kuuluu se, että asiakkaille hiukan flirttaillaan jne. mutta tämä ei ole enää normaalia mielestäni.
Olen kuullut että kyseinen mies seurustelisi, mutta silti en voi olla fantsioimatta hänestä. Katson häntä välillä, hän tuijottaa takaisin ja mielikuvitus laukkaa ja minun on pakko kääntää katseeni pois. Ehkä hän tajuaa mitä päässäni pyörii. Silti hän ei lopeta....vituttaa, sillä tiedän ettei tästä tule koskaan mitään, mutta silti en voi olla erossa hänestä ja haaveilen hänestä kaikkea seksuaalista!

- Pidän kaikkia naisia, jotka ovat useamman kerran pettäneet /pettävät jatkuvasti puolisoaan likaisina ja kuppaisina huorina. He eivät ansaitse elää ja toivon syvästi, että he saaavat ansionsa mukaan.
- Puolisoaan pettävät miehet kuuluvat myös tähän samaan ala-arvoiseen kastiin.
- Olen myös sitä mieltä, että pettävät ihmiset eivät kykene rakastamaan tai heidän käsitys rakkaudesta on todella vääristynyt. Ja kaiken huipuksi nämä idiootit yrittävät vielä itselleenkin uskotella, että rakastetaan toista vaikka petetään. Mitä itsepetosta.