TunnustustenLuola.fi

Harrastin lapsena useita kertoja "suuseksiä" ison vauvanuken kanssa olohuoneen lattialla (ts. marsturboin).

Oon 18 vuotias tyttö ja vituttaa olla vielä neitsyt ku kukaan kavereista ei oo, mut en voi mitää et mullon aika korkee taso...tai ei oo vaa tullu sopivaa tilannetta!
Koulu menee päin vittua, koska mua kiinnostaa kaikki muu paitsi koulu.
inhoon erästä kavereriani, mutten voi katkaista välejä siihen, koska sillä on musta tosi noloja videoita yms. tallessa ja se laittas ne kiertoon jos meille tulis riitaa.

-Minua pännii se, että kaverini luulevat ettei minulla ole elämää ja että istun vain kaiket päivät koneen ääressä. Yleensä olen kyseisten kaverien kanssa vain koulussa, mutta en koulun jälkeen. Ja pelailen myös paria nettipeliä, siksi he kai luulevat etten tee muuta. On minulla muitakin kavereita perkele. Enkä aioa mennä sanomaan kyseistä asiaa niille, luulisivat kuitenkin vitsiksi. (tyhmiä kun ovat)

-Niin ja sitten vielä se, että olen tunnustanut tänne pari kertaa, eikä niitä ole hyväksytty. Alkaa pikkuhiljaa vituttaa!

_M_

Olen maannut delfiinin kanssa, ja aion maata vastakin. Eikä edes hävetä!

- Olen säälittävä runkkari. Runkkaan joka päivä. Useaan kertaan. Ja mitä enemmän olen runkannut ja katsonut pornoa, sitä vähemmän mua kiinnostaa ryhtyä mihinkään läheiseen suhteeseen naisen kanssa.
- Esinahkani on repeytynyt liiasta runkkaamisesta useita kertoja. Nytkin se on vereslihalla. Ja lisäksi penikseni kutiaa. Se ei voi johtua sukupuolitaudista, vaikka on sitä joskus nussittukin.
- Ihastun ihan pirun helposti. Kohteina on kaupan myyjiä, baarityöntekijöitä, opiskelukavereita ja kavereiden tyttöystäviä. Kehenkään realistiseen tai minulle mahdolliseen ihmiseen en ole aikoihin ollut ihastunut.
- Mietin itsemurhaa nykyään lähes joka päivä. Mietin mm. miten ja milloin sen tekisin mutta vielä en ole keksinyt täydellistä tapaa ja aikaa lopettaa itseäni.
- Syy miksi haluan kuolla, on se että haluaisin aiheuttaa ihmisille mielipahaa, kun kuolen. Haluan heidän miettivän, mitä he olisivat voineet tehdä toisin, jotta en olisi kuollut.
- Olen juoppo.
- Tupakoin aivan liikaa. Varsinkin koska mulla on diabetes ja astma.
- Asun yksin ja haluan myös asua yksin. En kaipaa ketään samaan asuntoon mun kanssa tässä elämäntilanteessa.
- Haluaisin muuttaa uuteen kaupunkiin, ksoka haluan uudet piirit. Nykyiset frenditkin on kyllä todella jees, mutta en vaan jaksa niitä enää.

Tunnustan että ärsyttää kun tänne sivulle ei voi kertoa enää likaisimpia salaisuuksiaan koska niitä ei julkaista koska kukaan ei usko niitä todeksi!!

Kerron sitten ne tylsät eli inhoan kaveriani joka yrittää aina nolata mut kun ollaan jossain bilettämässä ja olen lihava. Häntä harmittaa varmasti se että olen harrastanut hänen poikaystävänsä kanssa seksiä.

Olen 25 vuotias ja varastan vanhemmiltani rahaa. näen tästä painajaisia jatkuvasti ja pelkään niin paljon ettei rajaa.. tuntuu todella pahalta.

en halua harrastaa seksiä poikaystäväni kanssa koska olen niin lihava ettei hänen vehkeensä meinaa yltää "sinne." Keksin syyksi jotain mikä syyllistää häntä

Antakaa anteeksi, kun olen tälläinen kusipää.
Aina vittuilen kaikille turhasta ja tiuskin sukulaisille.
En tiedä, totta puhuen en edes pidä kenestäkään sukulaisestani, paitsi yhdestä serkusta. Tuntuu pahalta sanoa, mutta näin se on. Sekin ehkä johtuu siitä, että isäni huolehtii minusta mutta on silti ollut ja tulee aina olemaan tuollainen petturi johon ei voi luottaa. Äitini on niin itsekäs ja tekopyhä ihminen.
Anna anteeksi se poika jota kiusasin yläasteen ajan. Vittu olin tyhmä silloin.
Harmittaa kun koulukin menee alamäkeä. Sekin on vain aivan täysin omaa syytäni, mutta puran paineeni muihin.
Olisi todella hienoa muuttaa pois täältä, kauas missä kukaan ei tunne minua ja aloittaa ihan uusi elämä. Yksinkertainen olisi kaunista.
Ehkä jään huomenna auton alle tai kuolen sydänkohtaukseen. Olisi sekin hyvin rauhoittava ratkaisu. Ei enään koskaan mitään, pelkkää tietämätöntä tyhjyyttä, minua ei enää olisi.
Haluaisin muutoksen hyvään suuuntaan, pois tästä ikuisesta sitkeästä pahasta olosta ja paskasta. En kestä enää kauaa. En tiedä mitä tekisin.
Kaikki hyvä loppuu aikanaan, alamäki on alkanut kaikilla enkä tiedä milloin se loppuu.

Anteeksi oikein paljon kaikille, olen lievässä humalatilassa ja itkin kirjoittaessani tätä.
-mies

Tunnustan: tykkään asua Keravalla!

Olen nuorempana näpistellyt kaupoista tuhansien eurojen arvosta tavaraa ystäväni kanssa, melkein joka kerta vartija tuli ja otti meidät kiinni, vei koppiin ja tutki reput, taskut ja pyysi vielä hyppimään, mutta koskaane ei meiltä mitään löytänyt.
Ai miksi?
No me osasimme piilottaa kaikki tavarat (suuremmatkin ja vaatteet varsinkin) pikkupöksyhimme/lantiolle eli sinne minne ei vartioilla ole asiaa.

Kun olimme pieniä (9-10-v?) tyydytimme toisiamme ystäväni kanssa seksuaalisesti (tytöt). Emme tienneet kuitenkaan sen olevan mitenkään eroottista.
Nyttemmin tuo on tullut mieleeni ja mietin miten olimme saaneet päähämme toimia niin.... Muistaakohan tuo ystäväni tapahtunutta.

Tiedän mieheni salasanat eräälle pornosivulle, jonne kirjautuneena saa ilmaiseksi katselle pornoelokuvia.

AIna kun hän nukkuu menen salaa sinne sivuille ja masturboin hänen kuorsatessa selkäni takana.

Olen nuorempana ryöstellyt ihmisiä, murtautunut koteihin, kioskeihin ja baareihin. Olen käyttänyt niinä aikoina huumausaineita yhdessä rikollisten ystävieni kanssa. Teimme ilkitekoja, ja elimme katuelämää.
Se oli niin hauskaa ja jännittävää aikaa, että nykyään (rauhallisena koti-ihmisenä) ikävöin noita aikoja, vaikka teimme vaikka mitä tyhmyyksiä.
Kukaan, joka minut nykyään tuntee ei uskoisi minusta moista, ja se on minusta hauskaa.
t. nainen 21-v

Se taisi olla kesä -92 kun joku oli heitellyt naapureitteni postilaatikoita mädillä kananmunilla. Noh, tästä seurasi se että kaikki vittumaiset naapurit alkoivat kitistä minulle 8 vuotiaalle pojan kossille asiasta. Sain turhia syytöksiä niskaani eikä kukaan uskonut tai luottanut minuun asian oikeuden kanssa. Mittani täyttyi täyttymistään kun postilaatikkojen omistajat, ylileveäperseiset, rumat narisevat akat ja muutamat vanhat äijän käntyt jaksoivat huomautella ja AVAUTUA kyseisestä asiasta helvetin pitkään tapahtuneen jälkeen.

Vierähti vuosia ja minulla oli mielessäni kohdattu epäoikeudenmukainen vääryys elävänä. Varmaan kurppananaapurit vieläkin leimasivat minut tapahtuneeseen!
Nyt oli aika maksaa potut pottuina.. Ostin paketillisen kortsuja ja kokonaisen sillin (tiedätte varmaan miten pahalle se haisee :>).
Kello oli puolen yön jälkeen kun aloin askarteleen. Hieroin silleistä tullutta hirveän löyhkäistä lientä useiden kortsujen päälle ja kaadoin niihin suht. runsaasti vessasta löytynyttä valkoisenkirkasta nestesaippuaa. Tämän jälkeen solmin kortsut kuin käytön jälkeen konsanaan.
Sitten taipaleelle. Riensin punaisten postilaatikkojen luokse jotka niin kauan olivat aiheuttaneet turhaa hallaa minulle. Hieroin niihin silliöljyä ja jätin kortsuja niin postilaatikoiden päälle kuin sisäänkin.
Mikä ylläri naapureita kohtaisikaan seuraavana aamuna. Laatikot löyhkäsivät monen metrin päähän "pimpsaiselle", vai sanoisinko "pilluisille".

Tällä kertaa minua ei syytetty tapahtuneesta mutta kauhuissaan porukka kumminkin oli. Syyllistä ei selville saatu närkästyneiden lehti-ilmoitusten kuin ei myöskään poliisin avulla. Karmea siivoaminen ja monien viikkojen/ kuukausien puheenaihe naapurinkurpille kyllä seurasi, ja olin asiasta erittäin iloinen.

Olin saanut suloisen kostoni.

Piilotin wareni lumihankeen. En olisi uskonut että ne selviävät pakkasta ja jäätä ilman vaurioita, mutta eipähän KRP vie niitä pois.

Olen nörtti, tyhmä ja mikään minun elämässä ei ole elämisen arvoista. Toivon että löytäisin onnellisen elämän vielä joskus.

Kukaan ei ole koskaan rakastanut minua koska olen ruma.
Haaveilen että joku päivä minulla olisi lapsia ja nainen jota voisin rakastaa elämäni loppuun asti.

Kadehdin vanhoja koulukavereitani koska he ovat onnistuneet elämässään ja olevan onnellisia, toisinkuin minä.


M16

Olen 17 vuotias nuori.
Olen ruma.
Olen läski.
Olen tyhmä.
Kukaan ei ole koskaan rakastanut minua.
En pärjää koulussa.
Minulla ei ole kavereita.
Pelaan koneella joka päivä monta tuntia.
Sosiaaliset kykyni ovat kadonneet.
En voi edes katsoa ihmisiä silmiin kun he/minä puhuvat/puhun.
Elämä tuntuu tylsältä.
Tekisin itsemurhan mutta en halua että läheiset kärsii.
Elän vain läheisteni takia.

Auttakaa.

Pidän latvialaisesta popista.

Vihaan kaikkia maahanmuuttajia ketä tunnen. En vain heidän erilaisuuden takia vaan, koska he ovat täysiä idiootteja. Idiootiksi heidät leimaan koska he ovat laiskoja koulussa ja
muutenkin yrittävät luistaa kaikesta "raskaammasta" työstä. Heidän jatkuva vittuilunsa minua kohtaan saa minut vihaamaan kaikkia tummaihoisia ihmisiä, manneja ja muita maahanmuuttajia.

Toinen suuri vihan kohteeni ovat suomenruotsalaiset, joiden takia joudun opiskella ruotsia. Mielestäni se, että noin 5 prosenttia suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia ei pitäisi pakottaa kaikkia maan ihmisiä opiskelemaan tuota kieltä.

Viimeisin vihan kohteeni ovat uskovaiset. Mielestäni on säälittävää uskoa mihinkään yliluonnolliseen, joka antaa "ikuisen elämän paratiisissa" Mielestäni pitää olla todella epätoivoinen ja tyhmä edes uskoakseen tuollaista. Outona tässä pidän sitä, että ihmiset vielä tieteen antamien käsitysten ja oppien aikanakin uskovat yliluonnolliseen on jotenkin säälittävää. Varsinkin uskontonsa sokaisemat ihmiset, jotka tuputtavat uskoaan muille saisi tappaa.

M17

Pyykkituvan tyttökalenterin vastapainoksi oli joku laittanut seinälle myös Brad Pitin kuvan. Piirsin sille viikset. Piirtäminen jäi vähän vajaaksi, koska käytävästä kuului kolinaa enkä halunnut jäädä kiinni itse teosta.

piiretyt tytöt kiihottavat minua...!!!