TunnustustenLuola.fi

Olen piittaamaton liikenteessä, ajan ajoittain yli 80 km/h taajama-alueella, hiillostan hitaammin ajavia, ohittelen vaarallisesti ja pakotan suojatien käyttäjät hyppäämään sivuun kiihdyttämällä, kun näen jonkun olevan tienylitysaikeissa.
Olen pohtinut, voisinko tappaa suojatien ulkopuolella tien ylittävän ilman, että se voitaisiin osoittaa tahalliseksi.

Halveksin vanhoilla tai hitailla autoilla ajavia, ja näytän sen kiilaamalla jonossa eteen, roikkumalla takana vilkuttamassa pitkiä, ja muutamat ovat jopa lopulta väistäneet pientareelle päästäkseen minusta.

Auton ulkopuolella olen ystävällinen ja välittävä ihminen.

Pidän itseäni täytenä paskana... Olen hakannut ex daamiani joskus 10 vuotta sitten mutta silti syytän siitä itseäni vaikka ex on antanutkin anteeksi...

En osaa jatkaa elämääni ja se on suurin murheeni...

Muuten olen varmaankin paremmin palkkaa tekevä kuin useimmat te, ainakin voin sanoa että verolapussa lukee 40k ennenkuin rupeaa menemään isomman prosentin puolelle... olisinko siitä iloinen en vittu ole. en uskalla lähestyä enää naisia kuten ennen kerta syytän tai pelkään että 10 vuodenkin jälkeen voisi tapahtua samalla tavalla. Im shit i hate my self and i cant enjoy my life anymore...

Mieheni ei anna minulle, joten kun hän nyt lähti bilettämään, niin masturboin juuri äsken hänen pornovideoonsa katsellen. Se tuntui hyvältä, mutta siitä jäi jotenkin ontto olo... Kaipaisin edelleenkin sisälleni mieheni peniksen...

Yllätin kerran äitini harrastamassa seksiä isäni ystävän kanssa. Vihasin tästä lähin miestä niin paljon, että aiheutin hänelle "hieman" vaivaa pikku kepposilla siitä lähtien. Samana iltana tapahtuneen jälkeen, kaadoin hänen autonsa bensatankkiin sokeria. Isoveljeni joutui työntämään autoa käyntiin seuraavana päivänä, tätä kadun hieman... Mutten liikaa niin, ettei tuntisi vahingoniloa miestä kohtaan! Siitäs sai kun nai äitiäni!!!

Yksin autolla ajaessani, kuuntelen täysillä kasettia/radiota/levyä ja laulan suureen ääneen mukana.

En ole rasisti mutta.... En voi sietää somaleita, mustalaisia ja ryssiä... Myönnän että heissäkin on varmasti paljon kunnollisia ihmisiä mutta yleistän liikaa joten jokainen ko. rodun edustaja on mielestäni joko: rosvo, sosiaalipummi, narkkari tai vaan muuten ihan vitun ääliö inhottava alempi otus. Valitan mannet, somalit ja ryssät näin vaan on!

Käytän psykedeelejä, mutta häpeän, osittain halveksin ja ehkä vihaankin käyttäjäpiiriä.

olen nuori tyttö, joka on seurustellut jo useita vuosia. kuitenkin mielessäni on ollut lähes saman ajan hänen kaverinsa, jonka kanssa olen poikaystävääni ainakin henkisellä tasolla pettänyt. kaipaan tuota toista jatkuvasti ja haluaisin tietää millaista hänen kanssaan olisi, mutta en kuitenkaan uskalla jättää poikaystävääni yhteisen nuoruutemme jälkeen. en tiedä mitä tunnen heitä kohtaan tai miten ne tunteet eroavat toisistaan, he molemmat rakastavat minua. minusta tuntuu, että olen pilannut poikaystäväni kaverin elämän, enkä tiedä onko minusta edes pitämään poikaystävääni onnellisena tai rakastanko häntä edes oikealla tavalla.

Olen masentunut, sillä tunnen itseni huonommaksi kuin kumppanini entinen. Tämä on kaunis ja täydellinen, ja raskainta on että tiedän että poikaystäväni rakastaa häntä edelleen. Yritän olla olematta liian mustasukkainen, mutta pelkään että takertumiseni tulee pilaamaan suhteemme. Nämä ajatukset ahdistavat minua jatkuvasti, vaikka yritän päästä niistä koko ajan eroon.

Minua ärsyttää kun kaverini saavat baarissa naisen ja minä en. Valehtelen kavereille jotka asuvat muualla että sain baarista naisen. Se ärsyttää minua, mutta en voi sille mitään..

Suutelin ystävääni, seuraavana aamuna suutelin hänen miestään.

Minä olen ollut isänmaallinen, mutta katsoessani Suomen nykymenoa iskee valtava halu lypsää valtiolta rahaa vielä kun voi ja sitten kun tienaan kunnolla, paeta ulkomaille jossa tienaa paremmin, maksaa vähemmän veroja, saa parempaa palvelua ja ei tarvitse kestää suomalaisia juntteja jotka eivät vieläkään tajua että sivarit ja homotkin on ihmisiä.

Tai sitten toivon pääseväni tarpeeksi korkeaan virkaan, jotta voin kyykyttää juntteja. Minun firmaani ei saa lisäpisteitä haussa jos on armeijafani, joka ei osaa ajatella mitään itse tai muka-hetero homojen kyykyttäjä joka keski-ikäisenä kännissä alkaa ottaa muilta miehiltä suihin kun ei kestä enää ilman.

Olen ylimielinen, mutta minulla on syytäkin siihen. Testien mukaan olen poikkeuksellisen lahjakas mutta käytännössä siitä ei ole mitään hyötyä kun vain tarpeeksi keskinkertaiset pääsevät eteenpäin. Siksi teen työni vain hutiloiden, koska olen yhtä tuottava kuin turpeat työkaverini vaikka vietän yli puolet ajasta irkissä tai tehden jotain täysin työhön liittymätöntä koodia.

Jätin melkein palauterastin laittamatta, koska olen varma siitä että saan raivostuneita viestejä ihmisiltä jotka eivät osaa kirjoittaa suomea ja sitten taas ottaa päähän kuin muistaa millaisten urpojen kanssa sitä joutuu elämään.

M23

Olen aikuinen mies. Itkin katsoessani Idols koostetta Hanna Pakarisesta.

Olen ollut rakastunut yhteen tyttöön 9-vuotiaasta asti, mutta en ole uskaltanu tehdä mitään asialle. Olen nyt 16v. Tätä samaa tyttöä ns. "palkattiin" olemaan minun kanssa ja jätti minut samana päivänä n. kahen euron takia, vihasin häntä mutta olimme vasta 12v ja lapset eivät osaa miettiä oikein kun he ovat niin nuoria, pidän hänestä vieläkin. Kuitenkin en uskalla pyytää naista ulos, en pysty jotenkin luottaa naisiin, vaikka pidänkin niistä tosi paljon, se on vaan jäänny mieleen jotenkin... olen surullinen.

Luen kaikki tällä sivulla olevat tunnustukset, minulle jää kumma pakkomielle lukea aina kaikkien tunnustukset. Olen kuuro ja pidän naisista jotka kävelevät niin että tissit hölskyy.

Olen liian kiltti enkä osaa vaatia asiallista kohtelua kaupassa tms. Usein olen maksanut ala-arvoisesta palvelusta täyden hinnan vain siksi, että en osaa heittäytyä hankalaksi. En myöskään osaa vastata huonoon käytökseen, haistatteluun tai muuhun loukkaavaan asiaan samalla mitalla. Olen korkeasti koulutettu, verbaalisesti lahjakas, mutta minulla on jokin estokoodi ja kipakat vastakommentit jäävät kielen päälle.

Tämä raivostuttaa minua usein jälkeenpäin ja jään kiukkuiseksi, kun en pysty sanomaan pahasti edes silloin kun se olisi oikeutettua. Tunnen olevani väärin ohjelmoitu, ja syytän vanhempiani siitä, että he kasvattivat minut liian hyvin.

Pienenä varastin melko usein rahaa isältäni ja äidiltäni. Rahalla ostin yleensä lähinnä karkkia. En vieläkään todellakaan ymmärrä, miksi näin tein. Ehkä minulla oli sairaalloinen karkin himo, ehkä en ymmärtänyt rahan arvoa... joka tapauksessa, se oli väärin ja kadun sitä vieläkin. Tein muutenkin kaikkea mielestäni pahaa pienenä, mutta vanhemmilleni esitin aina todella kilttiä poikaa. Nyt olen korkeakoulutettu ja hyvässä ammatissa.

Kun harrastin ensimmäisen kerran seksiä silloisen tyttöystäväni kanssa, jännitin tilannetta niin paljon että en saanut sitä ylös. Tyttöystäväni jälkeenpäin huomautteli asiasta ja siitä, kuinka olin "epätoivoisena tunkenut löysää munaa sisään". Söi muuten miehuutta aika pahasti, ja muutenkin tällä tytöllä oli ihmeellinen tapa sanoa todella pahasti epäonnistumisista seksissä- vaikka useimmiten seksi olikin ihan hyvää ottaen huomioon sen, että tavatessmme olin neitsyt kuten hänkin.

Nuo sanomiset tekivät tosi kipeää ja olen kerran epäonnistunut seksissä uuden tyttöystävän kanssa ihan vain siksi, että tajusin pelkääväni samanlaista reaktiota. Tämä on aika ilkeä juttu itselle. Itseasiassa, jos rehellisiä ollaan taidan pelätä sitä vielä nykyisinkin ja siksi "se viimeinen askel" jää liian usein tuttavuudessa ottamatta.. näistä asioista uusille kumppaneille sanominen tuntuisi valittamiselta ja säälin kerjäämiseltä.

Olen sivari. Minusta tuntuu, että minun olisi oltava kihkomielinen pasifisti jotta olisin aito. En oikein tiedä itsekään miten minun pitäisi suhtautua asemaani yhteiskunnassa.

Olen luvannut rakkaalleni tärkeän yhteiseloa lupauksen, mutta en ole täysin varma pystynkö pitämään sitä - haluan, mutta en ole 100% varma. Lisäksi ikävöin ex:ääni, vaikka olen sanonut, että vain nykyiseni merkitsee minulle. Onneksi silti tiedän, etten ikinä jättäisi tai pettäisi nykyistäni ex:än takia. Epärehellisyys ei vain ole kivaa. Ja minä olen vielä se joka sanoo haluavansa suhteen joka perustuu luottamukselle ja rehellisyydelle :/