TunnustustenLuola.fi

Olen pelannut tennistä hiirillä ja sammakoilla, niin kauan kun ovat ehjänä pysyneet.
Muuten olen ok.

Olen melko tyytyväinen itseeni. Niin on moni muukin.

Minä olen ankara aviomies. En siedä ajtusta että vaimo pettäisi ja olenkin tehnyt selväksi että "Jumala armahtaa, minä en" Saattaisin jopa nauttia tilanteesta, jossa pääsisin antamaan "Casanovalle" koon 44 raudoitettua maihinnousukenkää kylkiluille. Toisaalta vaimokultani on varsin uskollinen, eikä minun tarvitse pelätä petetyksi tulemista.(Enkä siis pääse potkimaan Casanovaa) Olen itselleni vähintään yhtä ankara tämän asian suhteen, enkä edes vilkuile muita naisia. Tämänlisäksi vihaan syvästi uusia kotimaisia elokuvia, joissa erityisesti sukupuolimoraali on kärsinyt lievästi sanottuna inflaation. En edes pysty katsomaan niiden mainoksia saamatta verenpainetta.
Lisäksi olen aina tyytyväinen uutisista joissa kerrotaan nälänhädistä ja luonnonkatastroofeista, tämä siksi että koen pienenkin helpotuksen ylikansoitukseen olevan hyväksi. Olen murhanhimoinen ja kostonhaluinen ja kannatan vanhaa kunnon silmä silmästä meininkiä. Kaiken kukkuraksi olen mielestäni oikeassa ja suurin osa muusta ihmiskunnasta on joko tekopyhiä tai typeryksiä.

Olen 20v mies, olen töissä mutta oikeasti en työpaikallani tee mitään, yleensä irccaan ja pelaan. vaikka mulla ei ole varsinaista elämää, olen silti ollut monen naisen kanssa sängyssä ja pisin suhteeni on ollut 7kk mutta kyllästyin muijaan ja jätin sen. En osaa sitoutua kehenkään koska irccaan ja pelaan paljon. Joskus tulee oltua internetissä vuorokauden ympäri enkä osaa mennä nukkumaan.
Omasta mielestä olen joskus säälittävä, mutta nauran niille jotka ovat todellisia nörttejä ja yleensäkin niille jotka eivät onnistu samaan naisia.
ehkä pitäisi hankki elämä ja tehdä oikeasti jotain..

vaihtarivuoden jälkeen isäntäperheen luota lähtiessäni en itkenyt kyyneltäkään, vaan olin suorastaan onnellinen istuessani junassa rinkkani kanssa, koska vihdoin pääsin pois noiden kulissielämää elävien wannabe-hurskaiden ihmisten luota.

Kun näin entisen avomieheni ensimmäisen kerran alasti, niin kauhistuin, kun tajusin, että hän on vanha, kalju, kiilapäinen ukko,jolla on pullohartiat, länkisääret, jenkkakahvat ja lähes yhtä isot tissit kuin minulla ja olematon peukalonmittainen pili! Kukaan miesystävistäni ei ollut todellisuudessakaan saatikka olemukseltaan niin vanha "ukko" ja sen näyn jälkeen hän toi aina mieleeni vanhan isäni. Halusin olla aina pimeässä kun rakastelimme ja mahdollisimman pitkään vaatteet päällä, ettei hänen visuaalinen , vastenmielinen olemuksensa häiritsisi tuntemuksiani. Lisäksi hän oli niin tyhmä, että hän tulkitsi mun olevan oman kehoni takia estynyt. En koskaan kehdannut sanoa hänelle, että hän on mun silmissä alasti kamalan ruma! Jätin hänen 3 vuotta sitten.
Hän oli minua 2 vuotta nuorempi, mutta sen jälkeen olen tarkkailut miehen vartaloa jo vaatteiden läpi ja intohimoa on löytynyt myös valoissa!

En ole pessyt hiuksiani tänävuonna. Seitsemään viikkoon siis.

Flirttailen monien miesten kanssa joka päivä ja mietin millaista olisi seurustella heidän kanssaan. Minulla on kuitenkin ollut poikaystävä vuoden ja rakastan häntä. Pelkään että menen liian pitkälle jonkun toisen miehen kanssa, vaikka en haluaisi. Toisaalta nautin siitä, että saan miehen ihastumaan minuun ja kärsii kun ei minua saa. Pidän itseäni hirviönä aika usein.

Minua ärsyttää suunnattomasti kaverini poikaystävä joka muuttuu ilkeäksi kun hän juo. En selvänä jaksa välittää hänen piikittelevistä heitoista jos hän on kännissä, mutta mietityttää napsahtaako minulla joskus kännissä ja teen itse jotain väkivaltaista hänelle.

Vihaan amiksia ja hoppareita yli kaiken.He ovat rumia,tyhmiä ja pukeutuvat naurettevasti mutta itse luulevat olevansa helvetin cooleja.
Suomiräpin saisi kieltää lailla,samoin teknojumputuksen.

Pari vuotta sitten olin viettämässä iltaa ja Kuningas Alkoholi sai yliotteen. Muistikuviin kuuluu naisten tissipuristeluja plus muita "törkeyksiä". Heräsin seuraavana aamuna vieraasta asunnosta. Herätys oli kammottava. En tiennyt ollenkaan missä olen ja vaatteita ei ole päällä. Hiippailin aivan hiirenhiljaa asunnossa todetakseni vain että olen yksin. Ulko-ovi oli auki käytävään asti. Olin aivan kauhuissani!
Hyökkäsin pimeään vessaan ripuloimaan aivan hirvittävät kankkushilut. Kun nousin ylös ja sivusilmällä vilkaisin pönttöön näin pöntössä ripulin seassa Lacoste-paitani.
Noukin paidan pois paskasta ja meinasin alkaa pesemään paitaa. Laitoin valot päälle ja samalla tuli huomattua että ammeessa oli paskapökäle ja vieressä mitä ilmeisemmät ripulit. Olin todella hämilläni! Pesin paidan ja laitoin sen päälle ja luikkailin kämpässä sisällä. Loput vaatteeni löysin pakastimesta. Housut olivat ilmeisesti illalla saaneet jonkun asteen kakkakohtelun. Niin väkevän näköiset ne oli. Olin kiskomassa kamoja päälleni kun sisälle asteli juuri sellainen pahimmista gayflikeistä tunnettu karhu joka sano vaan "Moi, oli nastaa!". Olin aivan kauhuissani ja lähdin ulos. Jouduin kysymään vastaantulijoilta mikä kaupunki on kyseessä. Kauheiden kokemusten jälkeen pääsin kotiin. Katsoin itseäni peilistä ekaa kertaa tapahtumien jälkeen ja otsassa oli isolla fontilla kirjoitettu teksti HOMO. Siinä vaiheessa aloin itkemään. Olen vieläkin aivan kauhuissani tuosta illasta enkä ole kertonut asiasta vasta kuin nyt. M 27

Olen seurustellut jo pitkään tyttöystäväni kanssa ja nykyisin suhde on minulle aivan yhden tekevää. Aina kun tyttöystäväni kysyy että välitänkö niin vastaan vain myöntävästi ettei siitä tulisi lisäkysymyksiä ja pääsisin pois täpärästä tilanteesta. En tiedä miksi en pääse irti tyttöystävästäni. Ehkä en halua vain tuottaa hänelle tuskaa? Seksistä ei tule mitään koska en halua sitä tyttöystäväni kanssa ja joskus kun sitä teemme minulle tulee melkein samantien paha olo tämän jälkeen. Usein missä tahansa olen katselen vain muita tyttöjä ja toivoisin että joku myös katsoisi minuun ja leikkisi, että kiinnostaisi. Syntyisi siitä sitten minkälainen juttu tahansa, tuskin voisin kertoa tästä mitään nykyiselle tyttöystävälleni.

Olen aivan käsittämättömän ihastunut erääseen oppilaitokseni naispuoliseen työntekijään. Olemme vaihtaneet muutaman sanan joskus käytävällä, ja aina tavatessamme tervehdimme toisiamme iloisesti hymyillen. Kirjoitin hänelle kauniin rakkausrunonkin, jota en kuitenkaan ole vielä hänelle toimittanut. En edes tiedä varmuudella hänen nimeään!

En kuitenkaan ole enää mikään pikkupoika, olenhan 27-vuotias, ja fyysisestikin huomattavan kookas, enkä yleensä jää missään tilanteessa sanattomaksi, mutta nähdessäni tämän ihanan naisen aivoni kuitenkin menevät takalukkoon. Tämä kaikki on todella kummallista, enkä ymmärrä aivojeni toimintaa. Ehkä pidän vain pitkistä, hoikista naisista... Kummallista, en ymmärrä tunteitani.

Opiskelen it-alaa, enkä todellakaan haluaisi meidän nörttien kuolevan sukupuuttoon, vaan päinvastoin siittää ziljoona pikkunörttiä tämän naisen kanssa joskus tulevaisuudessa. Tämäkin halu on herännyt vasta tähän naiseen tutustuttuani, en aiemmin halunnut saada lapsia lainkaan... Mystistä!

Inhoan yli kaiken radiokanavaa joka soittaa "parhaat uutuudet" ja muita samaan sarjaan kuuluvia asemia. Kieltäydyn edelleen kuulumasta tuohon suureen massaan jonka mielestä se soittaa parasta musaa viiden kappaleen soittolistallaan. Jos olisin diktaattori niin kanavalta lähtisi luvat heti.

Ostan juoma-automaatista mountain-dew pulloja kännykällä, vaikka äitini on sen kieltänyt.

Viime talvena laitoin puun oksia sun muita hiihtoladulle, jolloin joku oli kaatunut niihin myöhemmin, ja soittanut poliisin.

Vihaan uusnatseja. Vaikka olen rauhaa rakastava ihminen niin minun mielestäni jokainen uusnatsi pitäisi hakata pesäpallomailalla. Voi että sitä raivoa mikä sisälläni nousee kun näen jonkun vajaaälyisen kaljupään uusnatsikamppeissa... Mun mielestä jokainen uusnatsi pitäis pahoinpidellä mahdollisimman tuskallisin keinoin. Tiedän että väkivalta lisää väkivaltaa, mutta silti. Kaikki fasistit kaasukammioon.

Vihaan ja halveksun myös suomiräppiä. Ja kaikkia jotka sitä kuuntelevat.

Tämä kuulostaa vielä pahemmalta kuin onkaan, mutta tosiasia on kuitenkin se, että olen ollut maailman epälojaalein rakkaita ystäviäni kohtaan. Olen suudellut hyvän ystäväni ex-poikaystävää, vaikka sanaton sopimus on, ettei kavereiden nykyisiin, tuleviin tai entisiin poikaystäviin kosketa. Olen saanut toisen ystäväni suuren rakkauden ihastumaan itseeni ja dumpannut sen jälkeen hänet. Olen viettänyt yön tyypin kanssa, joka sitä aiemmin oli ystäväni hyvä ystävä ja vähän enemmänkin. Nykyisin hän kuitenkin pitää yhteyttä enemmän minun kanssani. Minulla on salaisuuksia hyvän ystäväni poikaystävän kanssa, ja tämä poikaystävä on tunnustanut minulle myös halunneensa kerran suudella minua...

Varastin baarissa hyvän, mutta ainaisessa rahapulassa olevan kaverini taskusta satoja markkoja. Hän ei vieläkään tiedä, mihin kuukauden ruokarahat katosivat.

Inhoan ajatustakin siitä että miesystäväni katselisi pornoa tmv. netistä...kuitenkin kiihotun itse siitä jos katselen alastomien naisten kuvia ja minulla on lesbofantasioita jotka saattavat tuntua vastenmieliseltä seuraavana päivänä, mutta tulevat aina uudestaan. Kuitenkaan en voi sanoa olevani bi/lesbo...vaikka sehän selviäisi olemalla naisen kanssa, mutta siitä voisi jäädä halveksunta ja häpeä.

Olen 18v tyttö ja ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti ihastunut. (vaikka lyhytaikaisia "seurustelu"juttuja on jopa ollut muutama..)

Poika on samalla luokalla (mutta vuotta nuorempi), aivan niin loistava tyyppi kun olla ja voi. Pientä silmäpeliä oli viime viikolla tai sitten vaan kuvittelin... vanhojentanssi-iltana juteltiin yms mutta mitään ei todellakaan tapahtunut, nyt taas koulussa, olen sille kuin ilmaa. Liikutaan ihan eri piireissä vaikka samalla kylällä ollaan periaatteessa asuttu aina.

Aluksi oli ihana tunne, nyt alkaa jo masentamaan, en haluaisi jäädä haaveilemaan, mutta en tiedä mitä tekisi.
Lähteä kiertämään baareja jotta bongais missä se käy??

Anteeksi jos tämä oli väärä paikka mutta en tiedä minne purkaisi koko juttua, kaverit on kyllä tukemassa, mutta pakko yrittää olla puhumatta tästä koko ajan niille.