TunnustustenLuola.fi

Tunnustan, että mua pelottaa tosi paljon nää muiden tunnustukset. Niin paljon pettämistä ja p*sk** ihmisten päälle kaadetaan ja esitetään viatonta. Mulla on jonkinlainen pelko rakastua ja antaa itteeni jonkun ihmisen käsiin. En halua, että mulle käy niin kuin noille petetyille.

Itse olen pettänyt entistä poikaystävääni, jota inhoan.

Olen suhteellisen helppo nakki. Seksiä olen harrastanut todella monen kanssa.

Tällä hetkellä olen rakastumassa todella ihanaan mieheen, mutta samalla pelkään että hän ei tunne samoin, vaikka kaikkien merkkien mukaan tiedän hänen tuntevan. Toivon, että hän ei pidä minua pelkkänä rasiana.

Pelkään olla onnellinen, sillä yleensä silloin kaikki kaatuu niskaan ja maa katoaa alta. En jaksaisi enää vastoinkäymisiä. Haluaisin vaan olla onnellinen jonkun kanssa, mutta en uskalla.

maksoin etelässä ilotytöstä täyden hinnan mutta en pannut sitä koska meni pupu pöksyyn...istuttiin vaan, jälkeen päin kehuin kavereille että oli hyvä pano...

Olen rakastunut samanaikaisesti neljään eri tyttöön. En osaa päättää keneen heistä olen eniten rakastunut, joten olen laiskuuttani jäänyt odottamaan että jotain ratkaisevaa tapahtuu.

olen kohta 18 vuotias pojankloppi ja se tarkoittaa sitä että elämäni on ollut turhaa kohta 18 vuotta... miksei ole jokaiselle ihmistä, jolla olisi esim. viivakoodi niskassa, ja voisi sitten katsoa kuka olisi oma kulta... se olisi helpompaa näin... mutta toki ymmärrän että teknologia oli kolmisen miljoonaa vuotta sitten aikalailla heikkoa.. kiitos, asian ydin oli se, ettei kellekkään tunnu löytyvän oikeea ihmistä... siksipä kirjoitan meidän kaikkien puolesta! perustetaan säälittävien ihmisten kerho!!
kiitos..

Jos joku ajaa autonsa minulle varatulle parkkiruudulle, niin ajan oman autoni tämän auton perään niin lähelle ettei tämä varmasti pääse siitä pois.

Yleensä nämä autot ovat siinä työpäiväni loppuun asti, eikä kukaan tule pyytämään minua siirtämään autoani pois edestä.

Olen melkein tappanut kavereitani jo sen takia, että he näyttävät... hyi saatana.

Työskentelen KOPU:lla ja olen pahoillani meidän erittäin huonosta palvelusta.

Anteeksi

Olen rakastunut kuntoklubimme personal traineriini ja olen seurustellut jo 3 vuotta ihanan tyttöystävän kanssa. Apua.

Kaipaan yhä tyttöä, josta erosin puoli vuotta sitten. En pysty sitoutumaan naisiin, koska vertaan heitä ex-tyttöystävääni.

Kiellän vanhemmiltani faktan, että poltan tupakkaa, enkä käy koulua. Toisinaan toivon ettei minulla vanhempia olisikaan.

Coldplayn Don't panic saa minut usein itkemään.

Vihaan typeriä ihmisiä. Etenkin sellaisia, jotka haluavat kaiken maailman teknisiä laitteita kotiinsa, mutteivat aivokapasiteetillaan osaa käyttää niitä. Huomattuaan kyvyttömyytensä, he palauttavat laitteet väittäen niiden olevan viallisia. Urpot kun eivät ymmärrä, että tyhmästä päästä kärsii koko helvetin suku.

Tapaan heitä päivittäin työssäni ja monesti toivon heidän vetävän itsensä narun jatkeeksi. Tappaisivat itsensä kyvyttömät taatelintallaajat. Alan pikkuhiljaa ymmärtää, miksi yhteiskunta on mitä on. Suosittelen kaikkia ÄÖ:ltään alle 100 pistettä julkisesti tapettavaksi!

Olen arvostetussa tavaratalossa asiakaspalvelutehtävissä töissä!

Kun vielä asuin opiskellessani solussa, luin sinä aikana kahden eri solukaverini saamia rakkauskirjeitään joita heidän tyttöystävät olivat lähetelleet. Sekä välillä otin heidän postissa tulleet laskunsa itselleni piiloon ja he joutuivat niistä välillä niistä pieniin ongelmiiin.

-lapsena varastin isältäni kaikki "isommat" kolikot, vuosien varrella yhteensä noin 300-400 mk
-leikin outoja "panoleikkejä" tarhassa erään pojan kanssa
-olen varastanut kaupoista (ja koulusta yms. paikoista) paljon
-lunttasin 9. luokalla varmaan jokaisessa ruotsin ja ranskan sanakokeessa, sekä kemian, fysiikan ja matikan kokeissa
-toivon välillä, että joku kuolisi/sairastuisi, että saisi jännitystä elämään
-olen piereskellyt siskoni tyynyyn ja kastanut hänen hammasharjaansa vessanpöntössä riidan jälkeen
-olen ihastuksissani ehkä hieman ahdistellut eräitä henkilöitä
-en usko välittäväni, vaikka sisareni tekisi itsemurhan
-olen kavereideni kanssa laittanut makkaran postin kirjelaatikkoon kuumana kesäpäivänä
-olin todella tyytyväinen erään sukulaiseni kuollessa
-vihaan ihmisiä
-vihaan itseäni
-olen silti mielestäni täydellinen
-olen läski ja minulla on raskausarpia, kehoni on pilalla, mutta en oikeastaan jaksa välittää. en pidä
ihmisistä, joten ulkonäölläni ei ole väliä
-mielestäni ydinsota tms. poikkeustila voisi olla jännittävää vaihtelua
-välillä tekisi mieli lapata kaikkia vastaantulijoita turpaan
-olen juottanut kusta vihaamalleni tytölle tämän ollessa kännissä
-juon aivan liikaa, ja kännissä tulee himo saada pilveä, mikä ei todella ole ongelma kaveripiirissäni
-olen vainoharhainen

Painiskelin ravintolan tuulikaapissa portsarin kanssa viime viikonloppuna. Yleensä tämä ei kuulu tapoihini, mutta olin erimieltä paikan harjoittamasta VIP-asiakas politiikasta, mielestäni se oli minua kohtaan syrjivä. Olen 42-vuotias insinööri ja kahden lapsen isä. Käyn viihteellä pari kertaa vuodessa, mutta silloin tulee otettua yleensä ns. kyykkykänni.

En voi myöntää ystävilleni että olen bi kun he saattaisivat kääntää selkänsä minulle. en kyllä unelmoi yhdestäkään ystävästäni. En sitten tiedä olenko bi vai en kun haluaisin kovasti kokeilla seksiä naisen kanssa.Olenko minä outo?

Toivoisin löytäväni täältä entisen tyttöystäväni tunnustuksen, jossa hän tunnustaa:
-valehdelleensa minulle päin naamaa, kun epäilin häntä,
-pettäneensä minua toisen miehen kanssa,
-syyttäneensä minua turhaan reumansa saamisesta,
-vierittäneensä syyt minun niskoilleni tunteakseen olonsa paremmaksi ja
-oikeasti haluavansa pyytää anteeksi päästäkseen vielä kanssani ystävällisiin puheväleihin.

Loppujen lopuksi ihan sama mitä se isoperse nykyään puuhaa, mutta sainpahan viimeisen sanan.

Inhoan teekkareita yli kaiken. Se naurettava haalaripelleily saa voimaan pahoin. Teekkarihuumori on pahin vitsaus sitten ruton. Tekisi mieli vetää jokaista tamppia kaupittelevaa teekkaria turpaan.

Minulla on miespuolinen ystävä, jonka olen tuntenut ala-asteelta asti, ja tiedän, että hän on rakastunut minuun, ollut jo monta vuotta. Mutta en tunne samoin.
Kerran ollessamme baarissa (ystävä oli kuskina) iskin sieltä äijän, ja rupesin varsin irstaasti suutelemaan tätä äijää ystäväni edessä. Tiesin, että ystävä loukkaantuisi siitä. Mutta mielestäni se oli vaan hienoa saada joku mustasukkaiseksi.
Kaiken lisäksi hehkutan tätä tapahtumaa ystävälleni, ja tiedän, että siihen sattuu. Ja koska ystäväni ei ole komea, vaan vähän reppana, tekee se hehkuttamisesta erityisen hienoa. (itsellä ei myöskään aina ole onnea miesrintamalla)
Mutta jos itselläni menee huonosti, ja kaipaan juttuseuraa, käytän ystävää hyväksi laittamalla sille viestin keskellä yötä, koska tiedän, että se soittaa minulle takaisin.
Nolottaa, koska se on oikeesti hyvä tyyppi.

- Olen biseksuaali, eikä poikaystäväni tiedä tätä. Olemme seurustelleet kolme vuotta.

- Pöllin aivan älyttömästi kamaa työpaikaltani, eniten elintarviketuotteita.

- Viiltelen rannettani viikoittain ja sairastan bulimiaa. Tästä tietää vain poikaystäväni, ei esim. perheeni.

- En koskaan ajele sääriä, kainaloita tai bikinialuetta. Mokomaa turhamaisuutta.

kun olin pieni karkasin kotoa, koska en saanut mennä lähi kioskia pitemmälle... suututti, kun elämääni oli rajoitettu. Koko tuon ajan olin vain rämpinyt lumessa ja tietenkin metsässä. palasin kotiin pissit housussa ja oli ollut hirveän ikävä äitiä ja koko ajan oli pelottanut.

Yli viiden vuoden suhde takana, rakastan avovaimokettani, mutta olen viimeiset pari kuukautta rakastanut myös toista naista ja pettänytkin hänen kanssaan... olen ihan sekaisin