TunnustustenLuola.fi

vituttaa olla duunissa, toivon että saisin fudut tai tulis konkka niin vois vedellä lonkkaa ansiosidonnaisella, dokata ja pelata pelejä. ei tää vittu palkitse ku urpot irkkaa tai pelailee vaik on muka vitusti hommia. tuleva kesäloma vituttaa kun tietää taas paluuta töihin. pankissa on rahaa yli 40000e mut en jaksa ottaa lopareita kun menis ansiosidonnaiset. vituttaa tää saamattomuus.

- Tajusin juuri eilen, että irtosuhteita harrastavat ainoastaan epävarmat ja epävakaat ihmiset. Seurustelin viimeksi vakavasti kolme vuotta sitten ja sen jälkeen olen harrastanut paljon irtosuhteita. Eilen kun olin baarissa ja katselin ympärilleni, jotenkin tajusin koko asian; samat ihmiset hakemassa uutta seuraa joka helvetin ilta. Jos irtosuhteilijat olisivat "parempia", toisin sanoen tulisivat toimeen itsensä kanssa paremmin, he mitä todennäköisimmin seurustelisivat onnellisesti kauniin ja fiksun tyttö/poikaystävän kanssa. Irtosuhteilla ihminen ikäänkuin haluaa todistella itselleen, että on hyvännäköinen ja haluttava. Jos ihminen todella on mitä on ja tulee toimeen sen kanssa, ei hänen tarvitse todistella mitään itselleen. Henkilökohtaisesti, olen päättänyt lopettaa satunnaisen panemisen ja etsiä itselleni laadukkaan tytön.
- Olen yliopisto-opiskelija ja tulen tulevaisuudessa pärjäämää työmarkkinoilla.
- Olen vetänyt vuoden sisällä kokaiinia, amfetamiinia, ekstaasia, pilveä ja kaikkia lääkkeitä, usein sekasin. Silti mielestäni tupakka ja alkoholi ovat pahimmat huumeet, mitä maailma päällään kantaa. Yleensäkin, en ymmärrä suomen päihdepolitiikkaa. En voi käsittää mitä järkeä hallituksen oli laskea tiukkien viinojen hintoja!
Deekut vain vetävät puolet enemmän kirkkaita ja sitten taas jonotetaan sairaalaan, kun pumppu ei kestä. Alkoholin kulutus on Suomessa kolminkertaistunut lähikuukausina. Olisivat laskeneet vaikkapa oluen ja viinien hintoja, jotta tavallisetkin kuluttajat olisivat hyötyneet hinnanalesta, mutta ei. Sitten kannabiksen laillistamisesta ei käydä keskustelua; munattomat poliitikot eivät uskalla nostaa kissaa pöydälle vaikka varmasti ovat nähneet miten päihdepolitiikka toimii ulkomailla. Huumekaupasta hyötyy vain itämafiat; kannabiskaupalla rahoitetaan heroiinibisnestä. Itse en ainakaan haluaisi, että oma lapseni hakisi pilveä mieheltä, joka diilaa myös heroiinia. Kaikista käyttämistäni huumeista olen kokenut alkoholin kaikkein vahingollisimmaksi, oikein huomaa mitä se tekee paljon käytettynä ruumille ja mielelle. Alkoholi ja tupakka ovat satoja kertoja addiktoivimpia kuin muut käyttämäni huumeet, ainoastaan kokaiini tuntui aiheuttavan pahempaa riippuvuutta. Kyllä suosittele huumeita kenellekään, kaikissa on huonotkin puolensa. Taidan olla alkoholisti.
- Olen menettänyt uskoni mediaan ja suomen hallintoon. Miten eduskunnassa minunkin asioita on päättämässä jotain Toni Halmetta ja Tanja Karpelaa? Miten ihmiset voivat äänestää tyhmiä julkkiksia päättämään omista asioistaan? Ei voi käsittää. Helvetti että meillä on tyhmä kansa.
- Olen välillä aika ylimielinen mulkku.

m22

petän miesystävääni parhaan ystäväni kanssa joka on minua seitsemän vuotta vanhempi. ystäväni ottaisi minut jos vain hänet haluaisin, mutta en oikeasti halua jätää miesystäväävi. jos itseluottamukseni olisi parempi en tod.näk pettäisi...surullista mutta totta!

Minulla oli South Park-henkilö Kennystä pehmolelu..
Viime kesänä ammuin sitä impparilla,mutta kaverini pikkuveli korjasi sen..

no, viime uutena vuotena ammuimme sitä roomalaisilla kynttilöillä ja laitoimme sen sisään papattimattoja..
mielestämme tämä oli hauskaa.

Lopuksi laitoimme sen kiinni isoon rakettiin, joka tosin jaksoi nostaa sitä vain pari metriä ilmaan, kunnes se tippui maahan..raketti oli suuri ja se räjähti maassa aika kovaa ja siinä meni myös Kennyni.

Olen 17v

Entinen poikaystäväni ällöttää minua suunnattomasti. En ymmärrä, mitä hänessä näin. Vielä enemmän ihmetyttää, miten pystyin koskemaan häneen. Hän sanoi monta kertaa, ettei voisi elää ilman minua. Minua sen sijaan suurimman osan ajasta ainoastaan ärsytti, kun hän oli niin alistuva - kuin pieni koiranpentu. Sinä iltana kun meillä meni poikki, menin baariin ja olisin heposti voinut iskeä uuden, mikäli olisi sopiva löytynyt. Seurustelumme jälkeen entinen poikaystäväni masentui, minkä takia halveksin häntä entistä enemmän.

Halveksin myös ihmisiä, joita pidän tyhminä ja tietämättöminä. Suurin osa ammattikoulua käyvistä on mielestäni turhia ihmisiä, joilla ei ole mitään annettavaa kenellekään. Pelottaa, että löydänkö koskaan ihmistä, jota arvostaisin niin paljon, että voisin aloittaa kunnollisen suhteen.

Joskus toivoisin että sisareni olisi jo kuollut. Hänellä on syöpä enkä jaksa enää katsoa hänen kärsimystään.
Ilkeää mutta totta.
Ei se ole mukavaa muillekaan katsoa kun hän oksentaa sisäelimiään juotuaan lasillisen vettä.
Toisaalta saan voimaa siitä ajatuksesta että hänen ystävänsä tulevat tukemaan minua hänen kuoltuaan.

olen kolmekybänen muija enkä tiedä onko mulla (vielä) syömishäiriö vai ei. olen laihduttanut 12-vuotiaasta. vahdin yhä jokaista suupalaa ja osaan kaikki kaloritiedot ulkoa. urheilen pakonomaisesti. nykyään kuitenkin voin syödä kaikkea, tietysti pieniä määriä mutta silti. kiitos ruokavalioni laajentumisesta kuuluu miehelleni, kenen kanssa olen ollut reilun vuoden. yksin ollessa syön yhä vain "tiurvaruokiani" ,olleet samoja 12 vuotta. olen 161cm ja painan 48. minulla on lisäksi pakko-oireita, tarkastan pakonomaisesti että tavarat ovat paikoillaan ja ovi kiinni, avaan ja suljen ja avaan jne.

Olen kihloissa ja onnellinen mieheni kanssa, mutta olen jo syksystä saakka haaveillut seksuaalisesti eräästä työtoveristani. Näen hänestä unia ja ajattelen häntä usein masturboidessani. En uskalla lähteä firman juhliin, koska luulen tämän työtoverinikin haluavan minua, ja pelkään humalassa menettäväni kontrollin.

Odotan taas joulua vain jotta saisin kuulla WHAM:in Last christmas kappaleen. Hävettää.

Ex-tyttöystäväni alkoi näyttää minulle taas kiinnostuksen merkkejä ja vanha suola alkoi janottaa. Menin ansaan. Kun aloin lähestyä häntä uudestaan, hän ilmoittikin yhtäkkiä että on tavannut jonkun toisen ja ihastunut häneen. Sydämeni revittiin jälleen kerran rinnastani. Ei ollut eka kerta. Vihaan itseäni koska olen niin hyväuskoinen. Nyt olen niellyt viimeisen pisaran ja olen helvetin vihainen ja katkera. Aion kostaa ja pahasti... suunnitelmani on lähes valmis.

Olen korkeakoulussa kirjoilla vain ja ainoastaan UNIX-tunnuksen takia.

olimme kerran kaverini kanssa juhlimassa, Žtulimme baarista ja lähdimme joidenkin kadulta poimittujen tyyppien kanssa heille. dokasimme helvetisti lisää (hirveässä kännissä muutenkin+poltimme vähän), kaverini ja toinen tyyppi nukahtivat hetkeksi- toinen tyyppi rupesi lähentelemään minua, ei olisi voinut vähempää kiinnostaa mutta jostain syystä se oli ihan sama, annoin hänen naida.normaalisti en tällaista tee, ainakaan yleensä, mutta viime aikoina mulla on ollut montakin tällasta juttua.
itse toimitus kesti about 5 min, jätkä örisi ja sammui, mua rupesi heti samantien hirveesti vituttaa ja oli pakko "kostaa" - varastin jätkän rahat sen lompakosta, kasan cd:eitä, pullon viinaa ja sotkin kämpän mm.partavaahdolla ja piilotin puhelimen kahvinkeittimeen. oli ihan helvetin järkevää.
lähdettyämme mentiin vielä bileisiin josta iskin toisen jätkän ja päädyin hänen kanssa sänkyyn.
olin juuri ruvennut seurustelemaan silloisen poikaystäväni kanssa ja heti petin häntä viiikonloppuna,jona olin poissa, 2 kertaa ilman syytä.
kaiken lisäksi, vaikka pidinkin tästä pojasta paljon ihmisenä, huomasin olevani hävettävän pinnallinen - tajusin miettiväni miten voisin lopettaa suhteen, koska hänellä oli niin pieni......
joskus vituttaa olla minä.

Kirjoitan b-luokan kirjallisuutta ja pidän tekeleitäni mestariteoksina. Viljelen sivistyssanoja, joita en itsekään täysin ymmärrä ja keksin itse älyttömiä sanoja. Yhdistelen myös sanoja täysin mielivaltaisesti.
Keksin juttuja ja esitän niitä tosina. Omin myös toisten hassuja kommelluksia, kun kerron niitä eteenpäin, jotta minusta pidettäisiin enemmän.

Vainoan erästä ihanaa naista. Haluaisin hänet vaimokseni, hän on täydellinen, muttei anna minun sanoa sitä hänelle.
Liioittelen naisjuttujani ja pidän yllä vaikutelmaa kovasta panomiehestä. Tosiasiassa olen viimeiset 6kk unelmoinut tästä täydellisestä enkelistä.

Tunsin olevani liian vanha neitsyeksi, joten 17-vuotiaana päädyin harrastamaan seksiä Kissin chatissa tapaamani vanhemman miehen kanssa. Kenellekään en koskaan kehdannut myöntää tätä, vaan kehittelin omituisia sepustuksia ekasta kerrastani.
Myöhemmin olen harrastanut seksiä miltei kolmenkymmenen eri miehen kanssa muutaman vuoden aikana. Yleensä sekaannun työkavereihini, jopa omaan pomooni. Useat ovat olleet varattuja, ja heillä on ollut lapsiakin. Mikään ei ole minulle pyhää, kun minua alkaa himottamaan, flirttailen ystävieni poikaystävien kanssa, ja olen muutaman kerran saanut jopa vastakaikua heiltä.
En kuitenkaan kokemuksistani huolimatta ole saanut koskaan orgasmia, joten janoan vain lisää kokemuksia, kaikki tuntuu vain liian kesyltä minusta.

Olen telonut itseni tahallaan sairaalaan heti ensimmäisenä työttömyyspäivänä koska sairaspäiväraha on enemmän kuin työttömyystuki(sain jopa enemmän kuin aikaisemman työsuhteen palkka). Sekä sairasloma näyttää paremmalta CV:ssä kuin työttömyys.

Vaikka aluksi teki todella kipeää niin olin tyytyväinen koska tajusin, että jalka vain hajosi pahasti.

Päätin ottaa reissusta maksimaalisen hyödyn írti.

Kun ambulanssi tuli hakemaan niin sain voimakasta kipulääkettä josta tuli hyvä olo ja pitkähköllä matkalla sairaalaan aloin valittaa tuskasta jotta sain lisää.

Sama ruljanssi jatkui sairaalassa josta kotiuduin viikon päästä. Minulle iski tietysti ikävä sairaalaan koska siellä ei tarvinnut kärsiä.. päin vastoin huonekaverit oli kivoja ja lääkitys kohdallaan =). Suurin osa hoitajistakin oli mukavan näköisiä.

Olin yli 6kuukautta sairaslomalla. En kuitenkaan kadu sitä sillä mielestäni sairaalareissu oli hieno kokemus enkä vaihtaisi sitä mistään hinnasta pois.

Ainut haitta oli, että kävellä piti keppien kanssa ja jalka vaivaa minua hieman loppuelämäni.

Nyt osaan arvostaa kuinka tärkeätä on, että suomen sairaaloissa on hoito kohdallaan!

Vihaan kun kaverit nälvivät, ja jos huomautat asiasta heille, he toteavat vain että "huumoria" ja jatkavat. Eipä ne taida olla kavereita.

Hukattuani armeijan lomahanskat, otin tilalle isäni hansikaskorista mustat nahkahanskat kertomatta hänelle mitään. Myöhemmin hanskat sekoittuivat jonkun toisen kanssa, ja sain tilalle mustat palvelushanskat, jotka näyttävät siltä, kuin ne olisivat kulkeneet norsun ruuansulatuksen läpi.

Haluan että minulla ja vain minulla on kaveripiirini parhaat jutut, esim tietokoneet viimesintä huutoa ja nettiyhteydet pelaa ja kaikkea hienoa. Jos joku muu saa saman tasoista, olen kateellinen, koska haluan olla paras.

Jos minulla on vaikeaa, uskottelen itselleni, että kukaan ei välitä minusta ja olen ihan totaalisen romahtamisen partaalla, sulkeudun kuoreeni, alan vinoilla ympärilläni oleville ihmisille. Nautin tästä vaikkei minulla oikeastikaan olisi hyvä olo, mutta eniten saan mielihyvää siitä miten lähimmäiseni eivät huomaa, että minulla on vaikeaa. Olenko niin hyvä näyttelijä vai mikä on..

Valehtelen usein saadakseni jotain mitä haluan, tai mikä päästäisi minut vähemmällä tekemisellä.

Sairastin jonkin asteista anoreksiaa, enkä vieläkään tuskin koskaan pääse siitä yli, en voi syödä enää oikeen mitään ajattelematta kuinka paljon siinä on kaloreita joita en tarvitse. Siksi alkaa ärsyttämään jos 'pulskempi' kaveri on dietiillä, näen suorastaan punaista!

Olen varastanut kaupasta, kavereiltani, tutuilta..

Olen kateellinen joillekin heidän uusista hienoista farkuistaan ja asusteistaan kun itse en raaski käyttää omia varojani mihinkään vaan säästän niitä aina johonkin 'parempaan' ostokseen, jota ei koskaan tule.

Minulla on kaksi lasta joista kumpikaan ei ole mieheni. Hän ei vaan tiedä sitä...