TunnustustenLuola.fi

Rakastan tyttöystävääni mutta olen silti ihastunut hänen kaveriin, enkä tiedä mitä tekisin.

Poika 16.

Tunnustan vihaavani yhteiskuntaa ja kaikkea mitä se edustaa. Vihaan jatkuvaa tekniikkakehitystä, tylsistyttäviä tietokoneita, uusia muka parempia asioita, lässypolitikoita, tappavaa teollista ruokaa, saasteita, turhia nykyduuneja, asuntojen kovia hintoja, maltillista palkkakehitystä, dopattuja huippu-urheilijoita, epäterveelisiä viinaa, tupakkaa, kahvia, virvoitusjuomia, makeisia, turhia uutisia, mainoksia täynnäolevia sanomalehtiä, loputonta kuluttamista, töihin-kotiin-kauppaan-nukkumaan elämää kerrostalossa isossa kaupungissa.

Kaikista pahinta on se, että olen insinööri ja ATK-ohjelmoija...

Tunnustan rakastavani lapsiani, vaimoani, luontoa, leppoisaa urheilua ja hyvää perusruokaa. Olispa aina viikonloppu!

Olen juonut paljon viinaa parikymmentä vuotta. Nykyään olen täysin raitis ollut kolmatta vuotta, mutta ilmeisesti multa on ihmisoikeudet päässy hukkumaan kun muhun suhtaudutaan helvetin paskamaisesti. Syrjäytyminen on totaalista. Kukaan sukulainen tai entinen ystävä ei ole edes soittanut mulle vuosikausiin. Aikanaan kaikki hävis ympäriltä pikkuhiljaa, ei vaan halunnut olla mun kanssa missään tekemisissä. Silti en ole ollut koskaan kellekään ilkeä, paheksuvia kusipäitä olivat. Ystäväähän siinä just olis tarvittu sillä pahaa oloahan siinä koitettiin lievittää, ei kait ne oikeita ystäviä olleetkaan.

Mulla meni puolisen vuotta sitten poikki kundikaverini kanssa. Eron aikoihin tapailin useita kundeja, joiden kanssa harrastin seksiä. Ihastuin myös aina lievästi jokaiseen (mutta se on kyllä minulle jotenkin luontaista, edellinen unohtui aina sitten kun tapasin seuraavan). Tapahtuneen aikoihin tämä kaikki oli todella ahdistavaa ja olinkin aivan poissa tasapainosta, mikä hirvitti näitä kyseisiä kundejakin takuulla. Ahdistus johtui siitä, etten ylipäätään tykkää sekstata ilman että välitän, ja että asiat eivät kuitenkaan olleet täysin selvät exäni kanssa, vaan elättelin mielessäni vielä jotain toivoa asioiden parantumisesta ja minua söi hirveästi katsella hänen surkeuttaan ja epätoivoaan. Tunsin itseni vihoviimeiseksi paskaksi. Silti tapasin kokeilunhaluisen ja varomattoman seksin merkeissä näitä muita miehiä teeskennellen törkeästi exälleni, että olen vain omissa oloissani. Tosiasiassahan näillä jutuilla ei ollut vakavampaa merkitystä oikeastikaan, jälkeen päin ajatellen ainoastaan hiukan harmittaa koko seikkaileminen ja ottamani riskit, joten hyvä vaan ettei tiedä.

No niin, jaaritteluosuus siinä. Nyt kuitenkin tapasin jokin aikaa sitten miehen, johon olen ihastunut, juttu on ehkä jopa molemminpuoleinen ja niin edespäin. Alusta lähtien olen ollut hänen kanssaan ujo seksin suhteen ja vasta nyt uskallan luottaa niin paljon, että teen aloitteita tai näytän haluani. Hän on muutenkin saanut minusta suhteellisen kokemattoman ja uskollisen kuvan. En kuitenkaan ole lainkaan teeskennellyt tätä kuviota!! Olen koko ajan ollut rehellisesti oma itseni. Nautin seksistä hänen kanssaan tavattomasti ja haluan häntä jatkuvasti enkä voi ajatellakaan muita.

Voiko minussa olla kaksi näin erilaista ihmistä?? Kamala ajatus. Epätoivoinen irtoseksin harrastaja ja periaatteellinen yhden miehen tyttö. Huh huh. Yäk. No, eipä tarvitse valita kummasta roolista voin luopua...

Olen mielettömän ihastunut - rakastunut ja kaikki.

Säädin bileissä pojan kanssa, joka seurustelee. Pojan tyttöystävä on samassa koulussa kanssani ja aina kun hänet nään, tunnen sairasta mielihyvää. Muutenkin kiihotun erityisesti seksistä varattujen miesten kanssa. Mitä vakavammassa suhteessa poika/mies on, sitä nautinnollisempaa seksiä. En tunne tästä yhtään syyllisyyttä.

Haluaisin harrastaa seksiä minua kaksi vuotta nuorempien suloisten poikien kanssa. Olisi ihanaa olla pojan ensimmäinen ja sitä myöten "opettaja".

n18

Vaikka olen kaunis nuori nainen, vertaan itseäni jokaiseen kohtamaani naiseen. Pisteytän heidät sekä älykkyydestä että ulkonäöstä. Jos tapaan naisen joka on sekä kauniimpi että älýkkäämpi kuin minä, kihisen raivosta. Oma pinnallisuuteni tässä asiassa ärsyttää minua suunnattomasti.

Harrastan säännöllisesti ns. "Catch-and-Release"-tekniikkaa. En kalojen kanssa vaan naisten suhteen. Elän onnellisessa parisuhteessa, josta ei puutu mitään, mutta silti vieraat naiset kiinnostavat. Vielä en ole sortunut sänkyyn, mutta pelkään, että se on vain ajan kysymys.

Nautintoa saan siitä, kun tiedän, että saisin sänkyseuraa - se tuntuu riittävän. Naisia nauratan, tanssitan ja hyväilen suosituissa oman kaupunkini ravintoloissa, joten kiinnijääminenkin on mahdollista. En pysty lopettamaan "harrastustani".

Haistelen kaikkea. Ruoasta alushousuihin. Haistelen jopa ihmisten uusia matkapuhelimia.

Löysin työtietokoneestani 9 virusta. Kai niitä tulee kun tähän joutessani musiikkia latailen ja surffaan luvattomilla sivuilla. En uskaltanut sanoa viruksista tietohallinnolle. Onneksi sain ne itse poistettua.

En pidä mieheni perheestä, siedän heitä vain silloin kun on pakko. Onneksi pakkotilanteita on hyvin harvoin. Mieheni sisaret ja äiti saa minut voimaan pahoin.

Olen lihaksikas nuorimies ja komeaksikin kehuttu.
Haluaisin kauniin tyttökaverin, mutta en tajua missä on vikaa kun ei sellaista tahdo ilmaantua. Luonteeltani olen iloinen, avoin, ulospäinsuuntautunut, huumorintajuinen ja muutenkin "mielenkiintoinen" henkilö. Kun jokin muija alkaa tekeen tiiviimpää tuttavuutta, ei hän todellakaan täytä kriteereitäni, vaikka en vedä edes rimaa korkealle. Alkaa vähitellen ottamaan päähän tämä. Ei sitä hameväkeä voi ymmärtää miksi ei hyvä mies kelpaa, joka välittää, eikä varmasti tule pettämään.

En osaa kuvitella itselleni tulevaisuutta. Olen valmis luovuttamaan ja jättämään kaiken mihin olen pyrkinyt.

n19

Olen kussut housuihini esikoulussa ruokapöydässä kun en kehdannut mennä kesken ruokailun vessaan. kukaan ei muistaakseni huomannut sitä.

Olen varmaan harvinaisen epäluuloinen ihminen, seurustelen onnellisesti tyttöystäväni kanssa eikä meillä ole minkäänlaisia ongelmia.. kuitenkin käyn lähes päivittäin lukemassa hänen sähköpostinsa, ja minua ottaa suunnattomasti päähän se, kun hän puhuu joistakin muista jätkistä.. vaikka ne olisikin vain hänen luokkakavereitaan..olen siis Mustasukkainen isolla M:llä.

tahtoisin useasti tappaa itseni, olen miettinyt monia tapoja tehdä se ja miettinyt miltä se tuntuisi.. haluaisin nähdä tuttujen, kaverien ja sukulaisten ilmeet ja tietää mitä he ajattelisivat..

olen myös toivoton internet-addikti, olen päivittäin netissä väh. 6 tuntia.ei tule ihan heti mieleen sellaista päivää milloin en olisi ollut netissä ollenkaan.

itsetuntoni on pyöreä nolla. minulle sanotaan usein että olen söpö ja hyvännäköinen, silti pidän itseäni maailman rumimpana ihmisenä. koen olevani henkisesti parempi kuin muut ikäiseni..

ostin juuri dineyn lumikki-nuken, sitä ennen olen muutaman kuukauden aikana hankkinut 6 my little ponya, joita harjailen ja silitän. rakastan leluja, olen 29v.lisäksi puristelen mustapäitä jopa tunnin kerrallaan useita kertoja viikossa.

Flirttasin toisen miehen kanssa vaikka oma mieheni istui melkein vieressäni... Harmittaa kamalasti... En ikinä tahtoisi pettää miestäni vaikka olisin kuina kännissä... Ja en kyllä teekkään sitä!
Jo flirttaukseni painaa omaatuntoani ylettömästi...

Olen rakastellut neljän eri miehen kanssa tällä viikolla. En tunne häpeää, vaan ajatus tuntuu kiihottavalta. Joskus aikaisemmin olen rakastellut kahden eri miehen kanssa yhden päivän aikana. Sekin oli kivaa.

Tässä masentava totuus mun elämästä:
Mä olen 23-v nainen, mä olen ollut vaan yhden miehen kanssa, sitä juttua kesti about vuos, mutta sitä ei voi sanoa seurusteluks. Mä en ymmärrä miks mä kestin sitä niin kauan, koska mä olin sille miehellä lähinnä omaa kättä parempi vaihtoehto, ja helpotusta yksinäisyyteen.

Mä olen ollut nyt yksin melkeen 3 vuotta ja kaiken sen paskan takia mitä mä jouduin tossa aikasemmassa suhteessa kestämään, mun on todella vaikeeta alottaa uutta suhdetta, varsinkin kun kaikki mukavat miehet rakastuu mun ystäviin kun ne näkee ne, joten baarissakin kun saa kontson johonkin ihanan oloseen mieheen niin hetken kuluttua ne miehet on iskemässä mun kavereita.
Kiinnostuneiden miesten määrää ei lisää myöskään se että mä olen XL-kokonen.

Mä oon niin väsyny olemaan yksin, joskus mua vituttaa se että mä en halua/kykene harrastamaan seksiä seksin takia, koska sitä kautta sais ehkä uusia kokemuksia tai jotain.

Kaikki ihanat jätkät joihin mä tutustun ja joiden kanssa mä pysyn väleissä pitää mua lähinnä "yhtenä jätkistä" tai sitte ne on yksinkertasesti homoja.

Tällä hetkellä musta tuntuu että mä olen yksin ja surkee koko loppuelämäni, kun kaikki mun kaverit seurustelee onnellisina.

Noin kuuden vanhana onnistuin melkein polttamaan vanhan ladon. Leikin ladossa sytkärillä ja kynttilällä kun tuli vahingossa levisi rutikuiviin viljasäkkeihin. Paniikissa heitin tavarat maahan ja juoksin äkkiä kotiin enkä kertonut kenellekään. Joku vanha mies huomasi savun, juoksi paikalle ja hälytti palokunnan. Jälkiselvittelyssä poliisit kysyivät että tiesinkö asiasta mitään, näyttivät minulle ja vanhemmilleni maasta löytyneitä todisteita (sytkäri ja kynttilä), mutta äitini "ei tunnistanut" niitä, vaikka ihan varmasti tiesikin että olin asialla.

Olin ilkeä ja sysäsin syyt naapurin poikien niskaan, väittäen että olin nähnyt heidät liikkuvan paikalla aiemmin päivällä. En koskaan jäänyt kiinni tapauksesta.

harrastan seksiä sijaisisäni kanssa.
en tiedä miten päädyin siihen ja minulla on huono olo.
hän alkoi lähennellä minua seksuaalisesti heti kun tulin täysi-ikäiseksi...
sanoi minua kauniiksi ja että opettaisi miten miesten kanssa ollaan ettei minulle olisi vaikeaa olla seurustelusuhteessa miehen kanssa (minua käytettiin lapsena seksuaalisesti hyväksi)
tätä on jatkunut kohta 3 vuotta enkä tiedä miten lopetan...