TunnustustenLuola.fi

Miten minulle sattuu aina samanlaisia rasittavia kumppaneita? Ovat olevinaan epäitsekkäitä, mutta todellisuudessa vain omaan napaan tuijottavia piruja.. Joille ei voi luottaa edes omaa hansikasta, ilman että löytäisi sen jonkun tuntemattoman kädestä. Pällii. En jaksa kokoajan olla vastuussa. Haluan vapaata vastuusta!

Olen lesbo, enkä pysty kertomaan sitä yleisesti. Pidän itseäni heikkona tämän takia.

Olen seurustellut miesten kanssa, jotta kukaan ei epäilisi suuntautumistani. Ystävillenikin olen sanonut olevani bi.

Olen ihastunut luokkakaveriini, mutta en uskalla tehdä aloitetta. Pelkään saavani pakit...

En ole seurustellut tytön kanssa koskaan..

Olen 21v. ja tyytymätön itseeni asian vuoksi. Muuten asiat paremmin kuin hyvin!

-vihaan itseäni kauniimpia naisia. epäilen sen johtuvan siitä, että haluan heitä liikaa seksuaalisesti, mutta en ole myöntänyt asiaa itselleni.
-minulla on heikko itsetunto. ja sen vuoksi vedän omaa showtani koko ajan.
-tunnen oloni orvoksi, jos en saa ihmisten seurassa olla jatkuvasti huomion keskipisteenä ja ihailtavana.
-vihaan itseäni.
-perseeni on liian suuri tähän maailmaan.

Olen pettänyt miestäni aivan liian monta kertaa. Usein ne ovat olleet yhden illan juttuja. Olen tehnyt sen vain seksin ja jännityksen takia. Koskaan en ole jäänyt kiinni.

Kadun sitä kaikkea ja olen nyt parantanut tapani. Tuskin koskaan olisin kuitenkaan jäänyt kiinni, mulla on niin hyvä pokka ja olen ovela. Olen tehnyt sen yleensä tuntemattomien miesten kanssa. En jätä yhteystietoja. Koskaan en ole sekaantunut omiin enkä miehen kavereihin. Siinä menee tiukka raja.

Musta on huono ajatus kertoa yhden illan jutusta kumppanille. Se mitä ei tiedä, ei satuta.

Aina kun kaverit (yleensä miehet) pröystäilevät olemattomilla seksijutuillaan, hymyilen ja säälin heitä. Mielessäni ajattelen "vitun pellet, te ette tiedä mistään mitään".

Aion tänään tehdä sellaista, mitä en normaalisti tekisi. Tämä sen takia, että haluaisin kovasti tutusta erääseen naishenkilöön ja toivon, että siten pääsisin juttusille hänen kanssaan. Hävettää ihan helvetisti jo nyt, ja suunnitelma menee takuulla ihan perseelleen, kuten tavallista.

Varastan poikaystävältäni rahaa, sillä se on itserakas paska ja tienaa liian hyvin. Nain liikunnanopettajani kanssa paremman numeron toivossa, vaikka sillä on möhömaha ja onneton kalu. Valehtelen naapureille, kuinka hienosti menee jotta ne vois kadehtia mua. Kiusaan kummilastani, sillä muakin kiusattiin pienenä. Levitän bestiksestä kamalia huhuja, jotta voin sitten leikkiä ymmärtäväistä ja tarjota apua ja bestis kehuu, kuinka hyvä kaveri mä oon sille. Laitan naapurin postilaatikkoon vaimolle nimettömiä lappuja, kuinka sen mies pettää sitä ja hirnun, kun kuuntelen niitten riitelevän. Varastan kirpputoreilta ihmisten tavaroita, koska niitten myyjät ei tarvi rahaa niinku me opiskelijat. Lunttasin englannin kokeessa viivottimella ja sain luokan parhaan numeron. Haluan kaverin poikaystävää ja aion saada sen. Vanhemmille esitän aina kilttiä ja rehellistä, jotta ne maksaa mun menot ja saan yo-lahjaks auton. Isän työkaveri on kerran puristanu mua tissistä ja ehdotellut maksua seksistä ja lupasin suostua ens viikolle.

Katson animea. Siinä on omat outoutensa, mutta en ymmärrä, miksi ihmiset tuomitsevat sen yksiselitteisesti. Kärsivällisyyden avulla siitä saa paljon enemmän irti kuin mistään Suomen TV:ssä menevästä ohjelmasta. Silmäni ovatkin avautuneet: olen havahtunut näkemään, miten typeriä TV-ohjelmat ovat. En ymmärrä, miten jotkut voivat katsoa tosi-TV-ohjelmien tai Salattujen elämien kaltaista roskaa.

Minua raivostuttavat tyypit, joiden yleissivistys on heikko ja jotka kuittaavat tietämättömyytensä ylimielisyydellä. Samoin en voi sietää ahdasmielisiä ja ennakkoluuloisia ihmisiä. En käsitä, miksi homoja tai ulkomaalaisia syrjitään.

-Luulin lapsena, että Kirka on nainen
-Lopetin intin, koska minulla on akne
-Haaveilen alaikäisistä
-Pelkään kuolemaa

avomieheni on liian yksinkertainen minulle. olen alkanut harkita hänen vaihtamistaan johonkuhun älykkäämpään. toisaalta hän on hyvin kiltti ja pitää minusta huolta. luultavasti tyydyn vain pettämään häntä taas yhteisen tuttavamme kanssa.

Nautin kesästä mutta yksi huono puoli siinä on .Pelkään että se tuo tullessaan liikaa houkutuksia ja johtaa pahoille teille.

M-28

Olen seurustellut vakavasti poikaystäväni kanssa vuosia ja välitän hänestä erittäin paljon. Joskus ajattelen etten oikeasti kuitenkaan rakasta häntä, olen vain niin tottunut että hän on aina siinä. Ajattelen usein entistä poikaystävääni ja haaveilen että hän ottaisi minut takaisin. Olen edelleen hyvin rakastunut tähän entiseeni.

Vihaan saamattomia ihmisiä. Ja sellaisia jotka eivät voi sanoa suoraan mitä ajattelevat. Vihaan marttyyreita jotka omalla kärsimyksellään ovat muka muita parempia. En siedä valehtelijoita, jotka valehtelvat näyttääkseen paremmalta muiden silmissä. Tuttavapiirissäni on useita tällaisia ihmisiä. Mietin usein miksi päädyn ihmisten seuraan joita en kuitenkaan kunnioita. En kuitenkaan koe olevani muiden yläpuolella ja tunnen omat heikkouteni.

Avomiehen kaveriin törmäsin baarissa.
Meillä oli aivan hillittömän mukavaa, kaikella tapaa ;)
hänen mukaansa olisin lähtenyt, seksi mielessä, jos itse avo ei olisi ollut kuskina.
En kadu. Odotan toista tapaamista.

Haaveilen usein olevani kaikkivoipa, tai että voimatasoni olisi miljardi, tai että olen meedio ja että voimani heräisivät kun täyttäisin 18 vuotta.
Pikkuveljeni pitää minua lapsellisena, mutta pidän itse itseäni mielikuvituksellisena. Lapsellista eikö?

pidän arvista. joskus koskettelen omiani, tai ajattelen nautinnolla muiden arpia. uskon että tämä liittyy ristiriitaan joka on fyysisen olemisen nautinnollisuuden ja kauheuden välillä.

sattuneista syistä vihaan teologian tohtoreita. Korkea koulutus ei takaa johtamisen taitoa

Vihaan seurakunnan johdossa toimivaa kirkkoherraa. Minusta olisi parempi , että hän tavalla tai toisella menettäisi asemansa

Olen alkoholisti ja juon aina kaikki rahani.

Seurustelen aivan upean naisen kanssa. Mutta silti minusta tuntuu että hän ei ole luottamukseni arvoinen. Pelkään että hän pettää minua ja valehtelee minulle. Jotenkin tämä syö kaiken hyvä suhteesta minun kannalta...

Viime kesänä työpaikallemme tuli uusi esimies, aluksi emme häntä edes huomanneet mutta se mikä on ajan myötä pistäny silmään, on se että hän käy koskettelemassa meitä työntekijöitä päivän mittaan useampaan kertaan, milloin mitenkin.

Muiden työkavereiden kanssa haukumme häntä tästä paheesta ja keksimme mitä ihmeellisimpiä tarinoita hänen menneisyydestään, vaikka todellisuudessa tykkään tuosta kosketuksesta, enkä haluaisi hänen lopettavan.

Olen kai jäänyt kiinni tuohon kosketteluun.