TunnustustenLuola.fi

Leikimme kaverini kanssa (kummatkin tyttöjä) harrastavamme seksiä ala-asteella, ja pelkäsimme sen takia olevamme lesboja. Masturboimme myös poreammeen poreiden avulla kahdestaan tietämättämme että se on masturboimista, se vaan tuntui kivalta.

Pelkäsin käydä koulua joten lopetin sen. Aamulla lähdin muka kouluun ja meninkin sen sijasta ostamaan jotain syötävää kaupasta koska en vain uskaltanut mennä kouluun.

Luin isäni tekstiviestejä parin vuoden ajan ja sain siten selville että isäni pettää äitiäni ja kerroin siitä äidilleni. Tästä seuraa mitä todennäköisimmin avioero enkä edes tunne syyllisyyttä siitä.

Kun sattuu joku onnettomuus toivon aina että mahdollisimman paljon ihmisiä kuolee ja onnettomuus olisi mahdollissimman paha, se olisi jännittävää. Toisaalta en haluaisi kumminkaan edes onnettomuuksien sattuvan.

Pelkään kun vanhempani lähtevät vaikka autolla jonnekkin että he ajavat kolarin. Pelkään liikaa asioita.

Olen nettiriippuvainen ja sen takia nukahdan aikaisin aamulla ja herään neljän aikaan päivällä. Se ärsyttää minua suunnattomasti vaikka asialle perjaatteessa voisikin tehdä jotain.

Mietin usein millaista seksiä tuttuni harrastavat joiden tiedän olevan yhdessä/harrastaneen seksiä.

Olen pitkäaikaisessa suhteessa miehen kanssa, jota taidan oikeasti rakastaa. Mielestäni ainoa ongelma suhteessamme on seksi. Olen löytänyt sisäisen nymfomaanini. Tahtoisin seksiä jokapäivä, monta kertaa, mitä erikoisempaa, sen parempi. Poikaystäväni libido taas ei ole ihan samaa luokkaa. Ärsyttää olla se joka tekee kokoajan aloitteen, ja silloinkun koittaa pari päivää odotella sitä että mies voisi itse ehdottaa, saa kuulla valituksia siitä kun en ole pitkään aikaan 'käynyt ylikierroksilla'. En usko että suhteemme kaatuu tähän ongelmaan, mutta jos ero koittaa, niin on se ainakin osasyynä.

Lisäksi viimeaikoina olen ajatellut paljonkin miltä tuntuisi seksi sellaisen miehen kanssa, jolla on keskivertoa isompi penis. Mieleni tekisi pettää poikaystävääni tällaisen jättiläisen kanssa, vain kerran, vain jotta tiedän miltä se tuntuisi. Moraali ei silti anna periksi. Ja hyvä niin.

Rakastan ihmistä, joka ei koskaan voi rakastaa minua.

Kidutan itseäni olemalla hänen luonaan, puhumalla hänen rakastettunsa kanssa, olen kuin kaikki olisi hyvin.

Mutta öisin itken hänen peräänsä.

perinteistä, mutta ah niin traagista: olen rakastunut poikaan, joka luultavasti ei tunne samoin minua kohtaan. elämä on laiffii...

Olen saanut seksistä maksuksi puoli kiloa juustoa. Olen 20v tyttö.

-tunnistin kahden tunnustuksen tekijän.
toinen on exäni, toinen kaverini
-nauran heille salaa
-olen 15, sanon netissä olevani 20
-rakastan tyttöäni yli kaiken ja haluan lapsia ja
kihloihin, jota en suostu myöntämään.
-väitän ihmisille olevani hyvä soittaja,
(salaisella instrumentilla) mutta en ole...
-vihaan kotikaupunkiani, vaikka väitän muille sen olevan hyvä ja paras paikka.
-vihaan kodittomia ja pultsareita
-vihaan kännistä nuorisoa
-mottoni on "jos otetaan turpaan, otetaan kunnialla",
jonka johdosta en anna periksi ikinä, en edes kolme kertaa isommille ja vahvemmille.
(on ihme että omaan vielä hampaani!)
-Tyttöystäväni on pissaliisa, teinixi, ja ennenkaikkea feikki-sekopää.
-minulla on hermostumisvaikeuksia, mikä merkitsee sitä, että kun suutun hajotan jotain kallista.
-varastan kaiken kaikilta, kun olen kännissä
-rakastan pornoa
-rakastan koulua
-voisin tappaa perheeni ja kavereideni vuoksi
-haluaisin olla skitso, ja kehittää oman "Tyler Durdenin"
-Haluaisin olla terroristi, ei riittäisi pokka
-haluaisin olla punkkari, mutta en osaa
-rakastan fantasia-pelejä
-masturboin 3-6 kertaa päivässä

1.nautin väkivallasta ja sen ajattelemisesta, kuvittelen usein monista henkilöistä kuinka murskaisin heidän naaman.
Näen yöllä unta että olen tappanut kyseisiä ihmisiä ja itken.

2.Olen pohjimmiltani iloinen ja sosiaalinen persoona, mutta olen masentunut ja alan seota, pitäisi kai hakea apua.

3.en osaa rakastaa ketään, tai en tiedä vielä millainen on tämä tunne on, olen seurustellut naisen kanssa 1,2 vuotta ja eräänä päivänä laitoin poikki. tunnen itseni huonoksi ihmiseksi ja tekisi mieli tappaa joku tai itseni.

Luulen että elän sairaaasa suhteessa.
Olen pettäny avomiestäni ja tekstailen yhä tämän toisen miehen kanssa mutta en halua jättää omaa miestä.

Toisen miehen kanssa seksi on aivan loistavaa ja kiihkoa täynnä , samanlaista kuin oman kanssa oli alussa mutta ei ole enää kun tiedän että hänkin pettää minua.

Luen mieheni tekstiviestit aina kun hän nukkuu ja tiedän että hänellä on toinen nainen sillä olen lukenut heidän tekstarit.

Vihaan tätä toista naista niin paljon että voisin tappaa hänet paljain käsin ja kaivaa häneltä silmät päästä ja potkiä hänen kylkiluut paskaksi koska hän tietää minusta ja hänellä on jopa itsellään poikaystävä.

Petän miestäni vain ja ainoastaan koska haluan tuntea että minäkin saan kun hän saa ja kosto tuntuu sairaan hyvältä vaikkei hän tiedä asiasta.

Olen monta kertaa ottanut turpiini mieheltäni ja keksin aina töissä tekosyitä. Ainoa jolle voin puhua on mies jonka kanssa petän.

Rakastuin erääseen poikaan 10-vuotiaana, aloitimme kirjeenvaihdolla parin vuoden päästä ja yläasteella seurustelimme (hän rakastui minuun vasta silloin).

Välillä erosimme ja aloitimme uudelleen.Minulla oli muitakin poikaystäviä välillä mutta rakastin vain häntä(Jätin hänet aina mutta jos hän löysi toisen, menin heti takaisin).

19 tai 20 vuotiaana löysin toisen, ja päätin ettemme enää palaa yhteen - kymmenen vuotta samaa ihastusta sai riittää!

Hänkin löysi toisen, en nähnyt häntä juurikaan enää.
Nyt: Hän on naimisissa ja saa pian lapsen. Minä olen 30-v, naimisissa myös ja olen ajatellut häntä ihan joka päivä viimeiset 10-vuotta.

Olen halunnut tehdä itsemurhan monesti, ensimmäisen kerran 8-vuotiaana. Varastin naapurin tytön pipon koska se oli hieno ja valehtelin että olen saanut sen vanhemmiltani. Nuorena varastin vaatteita kaupoista. Petin miestäni. Valehtelen joskus ja ihan typeristä asioista. Syön masennuslääkkeitä ja teeskentelen orgasmini melkein aina.

Olen 15-vuotias tyttö ja bi-seksuaali. Minulla ei ole mitään ongelmia tämän asian kanssa, eikä ole koskaan ollutkaan. Kukaan ei ole koskaan tullut heittelemään asiasta.

Tällä hetkellä minulla on tyttöystävä, joka on oikeastaan vain hyvä ystävä. Hän halusi alkaa seurustella järkyttääkseen vanhempiaan, ja minulla ei ollut mitään asiaa vastaan. Olin riparilla vastikään, ja ihastuin isoseeni, joka on minua kaksi vuotta vanhempi (sentään poika). Tämän lisäksi yksi koululaisemme jätkä vikittelee minua jatkuvasti. Mukava tyyppi, mutta aika lailla kiihkeämmin mukana jutussa kuin minä. Itse tarvitsen aikaa tutustumiseen, ja olen sen hänelle sanonutkin.

Ja. Olen rakastunut yhteen hyvistä ystävistäni. Se joka tulee sanomaan, että se on ohimenevää ja naureskelee pikkulikkojen ruikutukselle, on väärässä. Olen rakastanut tätä tyttöä jo monta vuotta, ja kaikki ystäväni tietävät tämän ja ottavat vakavasti. Olen kertonut ystävälleni, ja hän on sanonut rakastavansa minua myös, mutta että meillä ei voisi olla mitään. Rakastan häntä todella, ja tämä sattuu. En tiedä mitä tehdä. Itkin itseni uneen kaksi kuukautta putkeen kun emme olleet puheväleissä.

Tavallaan pelkään, että joku tuttuni lukee tämän ja tajuaa että se olen minä, mutta toisaalta... en minä mitään häpeä.

hmm..mistähän sitä loppujen lopuksi edes alottaisi.. olen siis kihloissa, oikeastaan, vaikka tämä kuullostaa hyvinkin kornilta, rakastan miestäni..mutta silti petän häntä..juuri viime yönäkin olin toisen miehen luona yötä..enkä edes kadu koko juttua.. ehkä minulla ei tämän asia suhteen ole omaa tuntoa..tavallaan uskon, että tämä on vain oma säälittävä yritykseni päästä irti tästä kuristavasta otteesta..en jaksa..mieheni on kyllä todella ihana ja kaikkea..mutta hän tukehduttaa minut..koko ajan on mielettömät paineet tästä suhteesta..minua painostetaan joka suunnasta..mieheni perhe on aivan ihana, mutta hekin ehkä tietämättään painostavat minua..toisaalta ajattelen välillä, että tämä suhde saa nyt loppua..mutta kun taas seuraavan kerran näen rakkaani, muutan mieleni..haluan hänet..mutta en kuitenkaan halua..en ole pettänyt kuin kaksi kertaa, mutta tiedän, että siinäkin on kaksi kertaa liikaa..en vain yksinkertaisesti kadu niitä hetkiä..koska, noina hetkinä minun oli hyvä olla..ei ollut sitä inhottavaa tunnetta että kuristuisin..että en saisi henkeä..

olen ihminen, ryyppään, tupakoin, petän miestäni ja rakastan eniten tässä maailmassa itseäni.Minulla on seksifantasioita.Valehtelen, mutta yleensä syynä on oman nahkan pelastaminen.Tajusin pari viikkoa sitten olevani hel***in kaunis nainen.Olen snobi, enkä häpeä sitä.En pystyisi elämään jos rahaa ei olisi kuin roskaa.Minua on pahoinpidelty,paljon mieheni toimesta,en kuitenkaan koskaan tule asiaa kertomaan läheisille, koska häpeän heikkouttani.Tälläistä elämä, hyvin menee.

Sekaannun aina varattuihin miehiin. Flaksi ei muutenkaan ole kovin kummoinen, mutta aina kun pääsee pussailemaan, mies osoittautuu varatuksi. Tai on osoittautunut jo ennen sitä, mutta en voi vastustaa kismailua oli mies varattu tai ei. En ajattele heidän tyttöystäviään empaattisesti. Lähinnä ajattelen, että minun pitäisi ajatella heitä, pitäisi olla velvollisuudentuntoinen.

Satunnaisten baarisekoilujen lisäksi tunnun myös aina oikeasti ihastuvan varattuihin. Olen tuomittu elämään sinkkuna.

Olin noin 16vuoden iässä tulossa tuoreen tyttöystäväni kanssa jonkun kaverin kotibileistä meille nukkumaan.

Pienessä humalassa kolistelimme ja pidimme muutenkin kohtalaista kikatusta jne..
siinä sängyssä peuhatessamme tyttö kysyi jos voisin nuolla hänen alapäätään.. kovaäänisen tapahtuman jälkeen jatkoimme homman loppuun aivan "normaalilla" yhdynnällä, tietenkin pienessä sievässä oleva tyttöystäväni pitäen sopivan äänekästä voihketta.

Seuraavana aamuna/aamupäivänä mennessäni keittiöön hakemaan jotain pikaista aamupalaa näin kummisetäni kahvilla äitini kanssa..

Setä olikin ollut meillä yötä matkattuaan pitkää matkaa ja ilmeistä saatoin vain päätellä että koko yön tapahtumat oli kuultu oikein mainiosti viereiseen huoneeseen jossa kummisetäni oli ainakin yrittänyt nukkua..

Monta kuukautta oli vaivalloista puhua hänen kanssaan..

Rakastan erästä naista enemmän kuin ketään muuta. En ole ennen rakastanut ketään näin palavasti. Tunnen hänen kanssaan oloni luonnolliseksi, rennoksi ja mukavaksi ja hänen kanssaan on taivaallista olla. Haluaisin olla hänen kanssaan aina ja ikuisesti. Olen kertonut humalapäissäni hänelle tunteistani, mutta en tiedä mitä hän ajattelee minusta.
Olemme vain ystäviä ja hänellä on jo poikaystävä, jota vihaan suunnattomasti. En siksi, että hän on rakastamani naisen kanssa, vaan siksi, että hän on lapsellinen, idiootti kakara. En tiedä mitä tekisin ja olen lähdössä vuodeksi ulkomaille opiskelemaan. En näe häntä kokonaiseen vuoteen, enkä tiedä mitä tekisin.
Vakoilen IRC-galleriassa naisen saamia kommentteja ja olen usein kateellinen kaikille, jotka tuntevat hänet ja kertovat, kuinka heillä oli kivaa milloin missäkin. Haluaisin itsekin olla hänen mukanaan erilaisissa bileissä yms.

Kyllä, kuulostaa äärimmäisen tyhmältä tämäkin. Mutta ainakin helpotti.

Pidän silmiäni aina kiinni Linnanmäen kummitusjunassa.

Olen lukenut mieheni sähköposteja muutaman kerran, kun hän on unohtanut kirjautua ulos hotmailistaan. Tiedän että hänellä on salaisia seksikumppaneita, mutta en puhu niistä hänelle mitään. Hän luulee, etten tiedä niistä mitään. Harrastan itsetyydytystä mieluummin kuin rakastelen mieheni kanssa. Rakastellessamme näyttelen pitäväni seksistämme. Haluaisin harrastaa seksiä muidenkin miesten kanssa. Suuri fantasiani on olla huora, jota miehet panevat porukalla.

Minulla on säpinää erään todella hyvännäköisen miehen kanssa. Itseasiassa melkein seurustelemme. Ystäväni ovat uteliaitaja mustasukkaisia, ja olenkin antanut heidän olettaa paljon enemmän. Nyt kun olemme saavuttaneet sen tason, jola ystäväni luulivat meidän olleen jo pitkään. En voi nostaa juttua ielä korkeammalle, koska ystväni tuntevat tämän miehen jotenkuten. Olen ollut aina äärettömän mustasukkainen jos joku ystävistäni on tekstannut tämän miehen kanssa, hän kun usein lähettelee huumorilla hyvinkin imartelevia viestejä. Jos näen niitä ystävieni viesteissä (jotka minun on pakko lukea tietyin väliajoin), raivostun, mutta naureskelen vain asiaa ystävilleni. Kun taas mies lähettää minulle imartelevia viestejä (välillä tosissaan, välillä vitsillä; vitsillä lähetetyt ovat rohkeampia) annan ystävieni taas ymmärtää että ne ovat tosissaan lähetettyjä. Nautin siitä kun ystäväni lukevat hänen viestejään, kehuvat kuinka ihanan miehen olen löytänyt ja välillä heidän mustasukkaisista ilmeistään...

Lisäksi tiedän erään naisen, johon olen tutustunut hänen kaveripiirinsä kautta. Tiedän (myös mieheni tietää), että tämä nainen on kiinnostunut miehestäni. Kerran keskustelimme asiasta ja mies vain nauroi ettei ikinä ottaisi ko. naista ja haukkui tämän lyttyyn. Olin aivan taivaissa. Nykyään kun olemme samoissa tiloissa tämän naisen kanssa, kiehnään mieheni ympärillä tahallani koko ajan tietoisena siitä kuinka mustasukkainen nainen on. Tiedostan myös että olen paljon paremman näköinen ja laihempi kuin hän, ja saan siitä suurta nautintoa. Nykyään nainen välttelee seuraamme, mutta haluan välttämättä esittää "tietämätöntä ystävää" hänelle ja kerjätä hänet tulemaan kanssamme samoihin paikkoihin. Olen uskomattoman julma välillä häntä kohtaan, mutta nautin siitä.

Olen aika varma siitä,että olen raskaana..vaikka olenkin nuori pohdin vakavissani lapsen pitämistä.