TunnustustenLuola.fi

Aina kun minulla on juttua jonkun miehen kanssa, huomaan koko paikkakunnan miesten pyörivän ympärilläni. Tottakai "jätän" sen miehen kenen kanssa minulla oli juttua, koska valitsen ympärilläpyörivistä parhaimmman.

Isoäitini kysyy joka vierailullaan mahdollisista poikaystäväehdokkaista ja äitini vihjailee vanhapiikuudesta. Haloo, mä olen 18 ja puoli vuotta!
Poikaystäviä on kuitenkin ollut kolmen viimeisen vuoden aikana kolme..koko ajanko pitäisi olla mies kierroksessa? Sen verran alkaa olla jo huonojakin kokemuksia, että kriteeritkin on oltava. Tekisi mieli shokeerata mummua ja väittää olevani lesbo.

Olen koukussa ilmaisen pornokanavan ohjelmistoon ja siksi unirytmi on sekaisin kun ne tulee niin myöhään yöllä.

Olen kovaa vauhtia ihastumassa kaveripoikaani, vaikka yritän kieltää sen itseltäni kun jälkeenpäin todennäköisesti vain kaduttaisi.

Olen lihonut viimeisen vuoden aikana (näkyvästi!), kun olen opiskellut paljon, enkä hoitanut fysiikkaani. En voi ymmärtää, miten vaikeaa voi olla saada itseään niskasta kiinni. Olen ennen inhonnut kaikkia läskejä ja pitänyt itseäni niitä ylempiarvoisena, mutta nyt olen itse luisumassa samaan jamaan, paitsi en aio luovuttaa ja olenkin lähdössä kohta metsään lenkille. Alku jo sekin.

N18

Olen 13-vuotias poika ja minulla on tyttöystävä enkä ole homo, mutta näen silti märkiä unia Cristiano Ronaldosta...

Olen lapseton 27-vuotias nainen. En halua lapsia, en ole koskaan halunnut. Perhe-elämä ei ole minua koskaan kiehtonut millään tavalla. Koen vain valtavaa ahdistusta, kun ajattelen sitä rumbaa. En silti ole mikään uratykki, henkiset arvot ovat etusijalla elämässäni.

Vietän suurimman osan työajastani ircaten, en tehden töitä. Minulle maksetaan hyvää palkkaa, ja työnantajani mielestä olen loistava työntekijä. Minä myös lähettelen tuntemattomana omia "hauskoja" juttujani ircuotes.bittivuoto.net:iin, jotta saisin hyviä nauruja osakseni. Tarvin elämän.

varastin 8 vuotiaana koulukaverini huulirasvan.Kaveri kysyi olinko vienyt sen, kun näki sen pulpetissani. väitin että minulla vain oli samanlainen. kotimatkalla söin sen huulirasvan, joka maistui mansikalle.

-olen saanut kerran miestä,mutta olen valehdellut monille olevani kokeneempi,sen takia toinen kerta pelottaa.
-haluan saada miehet/pojat ihastumaan minuun,vaikka en heitä oikeasti haluaisikaan.odotan sitä oikeaa.
-inhoan rasisteja.
-haikailen kahden entisen hoitoni perään,he kummatkin ovat yli 18.olisi niin hienoa istua heidän autojensa kyydissä ja tutustua moniin heidän kavereihinsa...
-olen varastanut veljeltäni rahaa ja laittanut syyn äitini niskoille.

Tuossa oli aika paljon,mutta yksi suurin asia...:
Tiedän että äidilläni on toinen mies.En ole kertonut siitä isälleni,enkä edes haluaisi...

Näin ensimmäiseksi olen itsekäs paska. Väitän kovasti itselleni ja muille ihmisille etten itsekäs olisi, mutta todellisuudessa olen itsekäs paska.

Minulla on ongelma valehtelun kanssa. Valehtelen ihmisille päin naamaa. Liioittelen asioita ja kerroin tapahtumattomia asioita vain tehdäkseni jotain vaikutusta. Valehtelen parhaille ystävilleni ongelmitta, mutta ainoa asia, joka tässä pelottaa, että jään kiinni.

Väitän olevani erittäin suvaitseva ihminen, mutta todellisuudessa vihaan niin suurta osaa ihmisistä vain ja ainoastaan heidän ulkonäön perusteella. Haluasin usein kuristaa ystäväni, jotta saisin jotain huomiota. Perheessäni ei ole ongelmia ja ei juuri naisongelmia, mutta olen silti niin kateellinen kaikille muille. Haluaisin olla täydellinen, mutta tietäen että minusta ei sitä koskaan tule, toivon.

Eli vihaan suurinta osaa ihmistä ja olen kateellinen heille.

Petän rakastani.

Olen saamaton pelkuri.
Olen viimeiset 4 vuotta vaa maannut kotona yksinäni ja luulen, että mädännyn täällä koko elämäni loppuun saakka.
Olen harkinnut itsemurhaa monta kertaa, (leikittelen ajatuksella päivittäin) mutta olen niin pelkuri etten saa edes itseltäni henkeä pois.
Kerroin perheelleni itsemurha yrityksestäni, vastaus: Jaa.

Olen vaihtanut Citymarketissa hintalappuja koripalloihin että saisin äitini ostamaan minulle sellaisen. Jouduin myymälävartijan puhutteluun.

Tietokone on alkanut hallita koko elämistäni.Ellen ole netissä niin ajattelen sitä koko ajan.Haaveilen entistä tehokkaammasta koneesta jolla voisi entistä nopeammin surffailla ja imuroida kuvia ja musiikkia.Tänäänkin olen istunut koko päivän koneeni luona.Siitä on tullut koko elämän keskipiste,ihmissuhteita minulla ei ole ollut vuosiin.Ulkopuolinen maailma on minusta ahdistava ja pelottava,enkä näe mitään syytä vähentää nettailua. Mies 40v.

Minulla on tapana flirttailla miehille, vaikken kuitenkaan ole heistä erityisen kiinnostunut. Kun sitten olen varma että he ovat minusta kiinnostuneita, unohdan koko asian. Tai en varsinaisesti unohda, pidän heihin silti yhteyttä, mutta vain sen verran että heidän kiinnostuksensa säilyy. Vihaan itseäni tämän takia, mutten voi itselleni mitään.

Olen laiska

M17

Inhoan syvästi insinöörejä & controllereita jotka luulevat tietävänsä jotain myynnin & markkinoinnin kehittämisestä. Olen tietysti töissä firmassa jossa näitä tyyppejä riittää joka tasolla.

Olen 13-vuotias poika ja pelkään kaikkia mielikuvitus-olentoja. Aina kun menen myöhään nukkumaan ja on pimeää, niin ennen kuin olen peiton alla kuvittelen kaikenlaista, mutta kun pääsen peiton alle, niin kuvittelen olevani turvassa. Nytkin kun kirjoitan tätä olen yksin kotona ja pelkään, että joku tai jokin tulee ottamaan tai kostamman minulle. En meinannut uskaltaa kirjoittaa tätä, mutta kun laitoin paidan päälle niin olo tuntui vähän turvallisemmalta ja päätin kirjoittaa. Myös kun olen missä tähänsä ulkona pimeällä tai yksin niin pelkään kaikkea. Saati sitten jos olen metsässä. En uskalla edes katsoa peliin tai ulos jos on pimeää. Saattaa johtua siitä, että olen katsonut liikaa kauhuelokuvia.

Olen kesätöissä opiskelemaani alaa vastaavassa työpaikassa. Työkaverit ovat mukavia ja työtehtävät mielenkiintoisia ja haastavia. Siis todellinen unelma-ammatti. Ongelmana on että minulle ei ole tarpeeksi hommia. Teen työni nopeasti enkä aina viitsi käydä pyytämässä lisää hommia jo muutenkin kiireiseltä esimieheltäni. Niinpä saatan pelailla ja roikkua netissä monta tuntia työpäivässä (niin kuin nytkin). Tunnen itseni laiskaksi lorvijaksi, mutta minkäs teet!

Olen masentunut, mutta kukaan ei tiedä siitä. Jaksan esittää että kaikki on ok. Avomies ei ymmärrä.
Haluaisin vakaan talouden ja perheen, mutta pelkään etten koskaan saa.

Että pystyikin ottaa tänään matsia pomoni kanssa. Hän on hauska tyyppi, mutta aivan liian tyhmä. Ottaa päähän kun töissä ei ole kivaa.

Rakastan avovaimoani yli kaiken enkä missään tapauksessa haluaisi häntä menettää. Eilen illalla hän sanoi olevansa minulle kaiken aikaa kiukkuinen eikä tiedä rakastaako minua enää... :(

Ehkä me emme vain sovi toisillemme. Tai sanotaanko, että minä en sovi hänelle mutta hän minulle. Raastavan ahdistava olo. Tänään juhlin viinalla.