TunnustustenLuola.fi

Kiihotun anime/manganaisista enemmän kuin real life naisista.

penikseni on hieman vino oikealle ja vuotaa reiteen jolloin siihen jää punainen keltaista vuotava erittäin kiusallinen ihottuma. se mitä siitä vuotaa sillä kastutan ostamiani naisten pikkuhousuja,sitten pidän niitä kaksi päivää perseen välissä ja myyn eteenpäin ns. käytettyinä naisten pikkareina.

Olen runkannut joka päivä 7-vuotiaasta asti ...ja olen tyttö

Silloin kun löysin tämän sivuston, minulta lurahti lusikallinen paskaa housuun kun nauratti niin paljon.

Käyttäydyn seurallisesti, asiallisesti ja itsevarmasti.
Osaan hauskuuttaa ihmisiä ja annan muutenkin itsestäni positiivisen kuvan.
Todellisuudessa olen erittäin kyyninen ja omaan kieron huumorintajun, joka perustuu muiden ihmisten ennalta arvattaviin reaktioihin sosialisoidessani heidän kanssaan.
Tämäkin tunnustus on oman huumorini tuote ja tunnen todellisuudessa uskomattomia nautintoja saadessani kertoa tämän anonyyminä.

Olen aikaisemmin harkinnut itsemurhaa.

Tämä on myös absoluuttinen totuus kaikessa säälittävyydessään.

olen moraaliton, 1)sillä pomoni on valmis jättämään avovaimonsa minun vuokseni(minua ei liikuta), 2)sillä, poikaystäväni ei tiedä, että petän häntä exäni kanssa, johon olen rakstunut. en kuitenkaan ajatellut kertoa nykyiselleni, sillä hän on ihan hyvä pano. kaikki selkiytyisi, jos exäni ei olisi joko a)niin ihana tai b)kykenisi seurustelemaan.

Olen lihonut viikon aikana 3kg, ja olen ihan järkyttynyt tämän takia. Tiedän että se johtuu liiasta siiderin ja kaljan nautiskelusta. Tämäkin kesä on mennyt vaan ryypätessä.
Viinan takia olen sitten pistänyt paskaksi ihmissuhteeni ja ajautunut eroon ainoasta ihmisestä joka mua rakasti.

Musta tuntuu että olen pikkuhiljaa erakoitumassa.
Ja pahinta on ehkä se että se on myös osittain oma vikani. Jotenkin vaan kavereille ei enää jaksa soittaa, kun kuitenkin ovat jossain mopoilemassa. (Itse en ole mopopoika). Ja onhan minullakin puhelin, johon saa soittaa jos seuraa kaipaa. Liikun tosi harvoin ulkona nykyään, silloin kun olen oiekin hyvien ystävieni seurassa, viihdyn jopa, mutta nytkin viihdyn aivan mainiosti kotona tietokoneen äärellä, kuunnellen musiikkia massiivisilla kuulokkeila, ja kun tulee oikein hyvä biisi, on vain pakko sulkea silmät. Mietin, että jäänköhän tälläiseksi, vai pääsenkö taas kunnolla kaveripiiriin, vai sulkudunko enemmän niin että lopulta eristyn täysin? Alkais koulukin jo, niin saisi JOTAIN tekemistä...

- menetin neitsyyteni 15-vuotiaana ystäväni synttäreillä, saunassa! (olen samaisen pojan kanssa vieläkin yhdessä)

- harrastamme poikaystäväni kanssa säännöllisesti seksiä hänen tätinsä kämpällä (tädin ollessa poissa)

- kun olin pieni, leikin "seksiä" kehitysvammaisen ystäväni kanssa, tietämättä mitä seksi edes on

- tutkin aina tuttujen wc-kaapit kyläillessäni heidän luonaan

- inhoan mussutusta ruokapöydässä, sekä ruoka suussa puhumista

- olen haistellut veljeni vaimon alusvaatteita

n24

Jätin vuokravideon palauttamatta, koska halusin pelata counter-strikea.

Luulen että vaimoni on b-seksuaali. Ei se haittaa eikä hidasta, mutta olisi kiva tietää osuvatko epäilykseni oikeaan. Luulen että vaimoni ei ole uskaltanut harrastaa seksiä naisen kanssa tai tehdä edes aloitetta.
Kerranhan täällä eletään.. antaa mennä vaan.

Tekisi mieli motata niitä jotka ei tajua säätää jakoon pistettyjen tiedostojen tiedostonimiä selkeiksi vaan esim. tekee kansioita joihin änkee ne epämääräisillä tiedostonimillä olevat tiedostot. Äskenkin hain netistä jotakin niin eikun kansiossa kaikki mutta itse tiedostojen nimiä ei ole voinu muuttaa selkeiksi. Ja ihan kuin tämä ei olisi ollut tarpeaksi ärsyttävää, niin vielä pitänyt laittaa se kansio ilman minkäänlaista pakkausta jakoon.

Helpottaisi kaikkien arkistointia jos jokainen osaisi ja tajuaisi nimetä tiedostot selkeästi niin ettei aina tarvitse muuttaa itse niitä. Yhden pieni työ säästäisi tuhansia muita tekemästä sitä työtä jonka yksi olisi voinut tehdä.

Oltiin kerran yhden kaverin kanssa telttailemassa Keski-Suomessa. Parissa päivässä saatiin tuhlattua kaikki ruokarahat kaikenlaiseen turhuuteen. Rahojen ja muonan loputtua livahdimme erääseen hotelliin sisään ja pöllimme aamiaishuoneesta mehua, omenoita, leipää sun muuta sapuskaa. Menimme nauttimaan anastettuja eväitä kyseisen hotellin katolle. Kylläpä nauratti. Ei kaduta yhtään.

Toinen tunnustettava tapahtumasarja koskee erästä kalastuksen valvojaa. Samaisen kaverini kanssa varastimme useaan otteeseen kyseisen valvojan katiskat järvestä tai yhdestä varastosta. Hän sai yleensä ne jotain kautta takaisin. Kerran sitten kävimme taas pöllimässä n. 8kpl katiskoja jotka sitten ripottelimme pitkin järveä ilman minkäänlaisia merkkejä. Katiskat ovat luultavasti vieläkin jossain keskellä järveä pohjassa. Tästä on ainakin 7 vuotta aikaa. Ei kaduta. Naurattaa vaan.

Olen muuten paskonut liikkuvasta veneestä järveen. Kivaa oli.

M20

Sekaannun aina varattuihin naisiin. Koskaan ei ole ollut tunteita pelissä, paitsi viimeksi rakastuin tulisesti ja hänkin sanoi rakastavansa minua. Hän sanoi jättävän poikaystävänsä ja haluavansa muuttaa luokseni asumaan. Kaikki tuo oli lopulta paskapuhetta, hän menikin takaisin poikaystävänsä luokse ja käyttäytyi kuin välillämme ei koskaan olisi ollutkaan mitään. Petyin syvästi, suutuin ja tunsin itseni hyväksikäytetyksi. Niinpä menin ja paljastin kaiken tuolle jätkälle... sen koommin en ole heistä kummastakaan mitään kuullut. Toivon vain että heilä meni välit poikki ja sillä muijalla olisi edes vähintään yhtä paska olo kuin minulla.

Aina kun kuuntelen jotain hyvää biisiä, kuvittelen itseni laulavan sitä jossain keikalla/konsertissa kymmenilletuhansille ihmisille ja he kaikki rakastavat minua. Oikeasti en osaa laulaa yhtään, mutta haluaisin osata... Luulenpa että monet niistä Idols-luusereista ajattelivat samoin mennessään niihin koe-esiintymisiin.

Olen onnellinen parisuhteestani. Pidän miehestäni paljon. Mutta, vaikka en ole flirttailevaa luonnetta, minulla netissä yli 8 miestä jotka koko ajan laittavat sydämiä ja ovat aivan rakastuneita. Minä en ollenkaan mutta silti vastaan sydämiin. He haluaisivat tavata, minä en. Olen naimisissa.

olen ihanassa suhteessa tyttöystäväni kanssa. olemme seurustelleet vajaan vuoden, ja kaikki on kunnossa.
seksielämäkin sujuu loistavasti, muitta mutkitta.

mutta yksi asia huloestuttaa... ensi kerran kun rakastelimme, sanoin tyttöystävälleni, että hän ei ole ensimmäiseni (koska tiedän etten ole hänen ensimmäisensä), vaikka olin neitsyt ennen häntä. pelotti kertoa totuutta... nyt tuntuu, että on liian myöhäistä paljastaa totuutta.
en uskalla sanoa totuutta, koska pelkään hänen jättäväni minut.

asia on alkanut painamaan mieltä.
ja pelkään, että joskus kännispäissäni möläytän sen vahingossa suustani.. ottaiskohan hän sen pelkkänä vitsinä?

Itsetuntoni on pohjamudissaan, tällainen olo ei ole ollut pitkään aikaan. Haluaisin puhua tästä ystävälleni, sillä hän tämän on aiheuttanutkin, mutta pelkään ettei hän ota asiaa vakavasti. Taidankin tyytyä itsesääliin ja mököttämiseen. Ei se tosin ole ennenkään toiminut, mutta ehkä tämä kerta olisi erilainen.

nukahdin bussiin, ja tapanani on nukkua tosi levottomasti, puhua unissani jne. viereeni istui mummo, ja unissani löin mummoa mahaan lausahtaen samalla että sinergy, johon sitten heräsin, itsekin hyvin hämmästyneenä.
mummo poistui bussista välittömästi ja luulen että se on sen jälkeen pyöräillyt koska sitä ei ole näkynyt.

Rakastan edelleen ensirakkauttani. Kaipaan hänen ääntää, tuoksuaan ja olemustaan. Joskus jopa niin paljon, että sattuu.

Koskaan siitä ei mitään olisi voinut tulla, sillä olimme vain ystäviä ja tunteetkin yksipuolisia.